Juhana Vartiainen

Feminismi ja valtiovarainministeriö

  • Naisten työllisyysaste ikäryhmittäin Suomessa (sininen katkoviiva) ja Ruotsissa (ruskea viiva).
    Naisten työllisyysaste ikäryhmittäin Suomessa (sininen katkoviiva) ja Ruotsissa (ruskea viiva).

Enemmän kuin ymmärretäänkään, valtiovarainministeriö on feminismin asialla ja feminismi valtiovarainministeriön asialla. Avainsana on naisten työllisyys.

Naisten ja miesten työmarkkina-asemat ovat edelleen keskimäärin erilaiset. Myös pohjoismaissa sukupuolten keskimääräinen palkkaero on 15-20 prosenttia. Tutkimukset osoittavat, että suoran palkkasyrjinnän merkitys on rajallinen. Pääosa sukupuolten palkkaerosta syntyy naisten ja miesten erilaisesta urakehityksestä ja ohjautumisesta erilaisiin tehtäviin ja eri toimialoille. Jos verrataan samanikäisiä naisia ja miehiä samoissa tehtävissä ja samoilla aloilla, palkkaero on selvästi pienempi. Se on kuitenkin edelleen varsin laaja monissa koulutusta vaativissa naisten ja miesten toimihenkilöammateissa, mutta usein nollan luokkaa matalapalkkaisissa työläisammateissa.

Palkka riippuu urakehityksestä, ja työurat ovatkin avain naisten ja miesten eriytyneisiin työmarkkinarooleihin. Monet nuoret naiset ja miehet aloittavat uransa samalla tavalla, mutta eroa alkaa syntyä siinä vaiheessa kun lapsia tulee. Silloin aletaan erikoistua, naiset perhevastuisiin ja miehet työuraan. Sukupuolten osaaminen ja mieltymykset eivät välttämättä alun perin eroa keskimäärin kovin paljon, mutta työmarkkinoiden toiminta kasaa erot lopulta isoiksi. Naiset ovat enemmän poissa työelämästä juuri siinä ikävaiheessa (30-40), jolloin miehet tekevät urasiirtoja ja hankkivat  osaamista ja kokemusta. Naiset hoitavat sairasta lasta, tietävät hoitajien puhelinnumerot sekä ihovoiteiden piilopaikat piironginlaatikoissa.

Työnantajat tietävät tämän eivätkä siksi kohtele naisia keskimäärin yhtä urasuuntautuneina kuin miehiä. Perheenkin näkökulmasta tällainen erikoistuminen voi olla ahtaan taloudellisesti rationaalista, koska miehellä on usein korkeampi palkka. Kuten ruotsalainen valtiotieteilijä Bo Rothtstein on todennut, tällaiseen käyttäytymiseen ajaa sekin, että tyypillisessä perheessa mies on naista vanhempi ja saavuttaa siksi työkokemuksensa nojalla korkeamman ansiotason. Naisten kannalta katkeraa on, että urasuuntautunutkin nainen saa helposti keskimääräisen ”perhevastuunaisen” kohtelun eli uramahdollisuudet jäävät miehiä heikommaksi.

Avain työelämän tasa-arvoon on siksi perhevastuiden tasa-arvossa. Sen näki jo Simone de Beauvoir, joka Toinen sukupuoli -klassikkoteoksessaan päätteli, että vasta synnyttämisestä luopuminen vapauttaisi naiset. Synnyttäminen ei lopu, mutta valtiovalta voi omilla toimillaan pienentää tai suurentaa perhevastuiden epäsymmetriaa.

Suomessa kehitys kohti tasa-arvoa on valitettavasti lähes pysähtynyt, ja suurin syy tähän on laajasti käytetty kotihoidon tuki kuntalisineen. Sen käyttäjistä 97 % on naisia, ja on turha haaveillakaan työmarkkinoiden tasa-arvosta ellei tämä asia muutu. Kotihoidon tukea perustellaan lapsen edulla, mutta kotihoidon tuki on myös muodostunut nuorten naisten  kansalaispalkaksi. ”Suomessakin eniten kotihoidon tukea käyttävät vähän koulutetut työläisammatissa olevat naiset, jotka eivät aiokaan palata töihin” (Riitta Jallinoja, HS 24.3.2013); ja ”Etuuden nimi on lasten kotihoidon tuki, mutta oikeastaan se on äitien kotona olemisen tuki, tai päivähoidon käyttämättä jättämisen tuki.” (Jorma Sipilä, HS 24.3.2013). Kuten Jorma Sipilä kirjoittaa, kotihoidon tukea tulisi uudistaa, ja suurin hyöty varhaiskasvatuksesta kodin ulkopuolella tulee niille lapsille, joiden vanhempien sosiaalinen asema on heikko.

Tasa-arvoa edistetään siksi parhaiten lyhentämällä kotihoidon tukea sekä pidentämällä vanheimpainlomia ja jakamalla ne symmetrisemmin, esimerkiksi 6+6+6 -mallin hengessä. Tämä on tepsivä keino kohti tasa-arvoa, ei pinnallinen ja jankutus siitä ”kuinka monta senttiä naisen euro on”. Tällaiseen politiikkaan kuuluu myös raskauden kustannusten tasaisempi jakaminen työnantajien kesken.

Ja tässä lyövät valtiovarainministeriö ja feminismi kättä. Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli ei pysy pystyssä ilman korkeaa työllisyysastetta. Vertailevien tilastojen valossa Suomen kotiäideissä on ilman muuta käyttämätön reservi, kuten oheinen – Borg-Vartiainen-raportista lainattu – kuvio osoittaa. Jos naisten työurat paranevat ja naisten työnteko lisääntyy, julkinen talous ja feminismi kuuluvat molemmat voittajiin.

Lisäksi tulee ottaa huomioon maahanmuuttajaperheiden asema. Päiväkodit tukevat maahanmuuttajalasten kotoutumista ja todennäköisesti myös heidän vanhempiensa mahdollisuuksia tutustua kantaväestöön.

Kotihoidon tuen rajaaminen lisääkin ajan mittaan varmasti naisten työssäkäyntiä.  Työnantajat ottaisivat naiset vakavammin. Erityisen myönteistä olisi, jos lyhyemmät kotihoitojaksot loisivat Suomessakin painetta osapäivätyön mahdollisuuksien lisäämiseen – sekä naisille että miehille.

Keskustellessani hiljattain vihreän ehdokkaan Maria Ohisalon kanssa feminismistä vihreiden nuorten järjestämässä tilaisuudessa, meillä nousi esille myös pieni konkreettinen ehdotus. Miksi ei Suomessakin laadittaisi vuotuisen valtion tulo- ja menoarvion yhteyteen liitettä, joka käy läpi tasa-arvotilanteen ja arvioi budjetin toimet nimenomaan tasa-arvon näkökulmasta? Ruotsissahan tällainen liite kuuluu jokaiseen tulo- ja menoarvioesitykseen. Jos voimme Marian kanssa tällaisen tavoitteen puolesta tulevassa Eduskunnassa toimia, lupaamme sen tehdä. Feminismi osaksi talouspolitiikan valtavirtaa!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

”Pääosa sukupuolten palkkaerosta syntyy naisten ja miesten erilaisesta urakehityksestä ja ohjautumisesta erilaisiin tehtäviin ja eri toimialoille. ..”

Valaisevaa pohdintaa.

Niiden, joilla on alaisia eli johtotehtävissä olevien, pitää omata johtajuutta ja johtajuuteen liittyy paljon johtajuusimagoa. Näinä ankeina aikoina äitihahmo ei tule ensimmäisenä mieleen kivenkovana toimitusjohtajana.

Tasa-arvosta ja johtajuudesta tulee mieleeni eräs ruotsalainen näytelmä, jossa sairauskohtauksen saanut kävi rajan toisella puolella, mutta elvytettiin henkiin. Häneltä kysyttiin, millaiselta se Jumala näytti ja vastaus oli: 'Hon var svart.'

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Heh. Jumala on nainen ja musta. Jeesuskin on nainen ja japanialainen. Ainakin oli kerran Helsingissä pääsiäisnäytelmässä.
Ai että, me olemme tasa-arvoisia me valkolaiset, emmekä missään nimessä rasisteja emmekä sovinisteja.

Anne Lindell

Tämä mies, Juhana, vai mikä se nyt on, niin on täsyin pihalla.

Vai miehetkö ne määritelevät nyt miten äidit saisivat ja voisivat parhaiten hoitaa vauvaa. O´kay ... suostus suosiolla tuollaiseen jakoon 6-6-6- tai ihna mihinkä tahansa muuhun heti, kun miehet osaavat imettää.

Mikään ei ole vauvalle, imeväsiselle (alle 2 vuotiaalle) niin hyvä antibiootti ja suojainen ja rauhoittava ja turvallisuutta antava keino kuin imettäminen. Kun miehet ja eritoten korskeat ja kovat kokoomuslaiset pääsetään päättämään saako äiti imettää lastaan pitkään (niin kuin suositellaan), niin silloin voimme sanoa hyvästi lasten oikeuksille ja perusturvalle ja myös samalla sivistysvaltiolle.

Ja siksi toisekseen, olen vakaasti sitä mieltä, että miehen euro on naisen euro.

Itse olen ollut yrittäjänä ja toimitusjohtajana (kaksikin yritystä) miehisellä alalla 26 vuotta, enkä ole koskaan kokenut olevani jotensakin alakynnessä tai huonopi kuin mieskolleegani, vaan päinvastoin: olen saanut tunnustusta ja kehuja, kun olen sellaista ansainnut.

Naistyönantajana, pomona, olen osannut johtaa alaisiani inhimmillisesti ja oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, ja palkat nousivat osaamisen ja vastuiden myötä ... eikä sukupuolella ollut mitään väliä.

Miehet luovat ongelmat - ei naiset. Naiseus ei ole naiselle ongelma, vaan etu. Sitä pitää vain osata hyödyntää ja samalla nauttia naiseudesta ja äitiydestä ... ja vieläpä täsyin rinnoin. Eli selkokielellä ja rautalangasta väätäen, Juhana, vaikka kuinka yrität olla tietävinäsi jotain neiseuden ongelmista ja sen sellisesta, niin sinun on vain myönnettävä, että naiset ovat aina miehiä rinnamitan verran edellä ... aina. Näin on jämtti ja pulinat pois.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Fiologisesti ei ole mitään estettä sille, että mies imettää. Sitä jopa tapahtuu jatkuvasti eri puolilla maailmaa.

Käyttäjän HenriKarjalainen kuva
Henri Karjalainen

Seuraavassa kommentissa hieman epätieteellistä aprikointia, osalle väittämistä on olemassa lähde jossakin (Ainoastaan yhden muistin, eli Sinkkosen tutkimus), osalle ei välttämättä ole sellaista ollenkaan, mutta en tähän kommentiin viitsinyt etsiä niitä tutkimuksia, jotka olen sattunut jostain selaamaan lävitse. Minulla ei myöskään ole asiantuntemusta niistä eri tieteenhaaroista, joiden alueella kommetissa käydään, ja kaikki väittämät voivat olla virheellisiä.

Naisten urakehitys on ongelma, jonka ratkaiseminen olisi varmasti hyödyllistä, mutta minusta paras keino ei välttämättä ole juuri kotihoidontuen muuttaminen siten, että vanhemmat mielummin veisivät lapsensa päivähoitoon liian nuorella iällä.

Mikäli esimerkiksi alle 1 vuotias viedään päivähoitoon, siitä voi seurata mielenterveydellisiä häiriötä vanhemmalla iällä, mikä on tärkeämpää kuin valtionverotulot tässä tapauksessa. Sitä paitsi jos olisikin kiinnostunut ainoastaan taloudesta, niin se voi johtaa esimerkiksi työkyvyttömyys eläkkeeseen, mutta vaikka ei johtaisikaan, niin tärkeämpi näistä asioista on lasten normaali kehitys.

Itse tosin en tiedä mikä on sopivin ikä päivähoidolle, mutta ainakaan alle 1-vuotiaita ei ole sopivaa viedä päivähoitoon, enkä ainakaan itse usko, että alle 3-vuotiaidenkaan päivähoito olisi kannattavaa, mutta sitä pitäisi kysyä asiantuntijoilta.

Tämä näkökulma alle 1-vuotiaiden päivähoidosta perustuu Sinkkosen (Sinkkonen 2004) tutkimuskeen. Kirjoitin samaan tutkimukseen vedoten aikaisemmin Uudessa Suomessa hieman kärjistävällä otsikolla "Kun valtio rikkoo lapsesi"

Varsinainen ongelma minusta ei ole siinä että äidit hoitavat pieniä lapsiaan kotona - paitsi jos tämä perustuu ulkoiseen syrjintään, eli siis mikäli kyse on vapaasta valinnasta -, vaan ongelma on tämän seuraukset, eli se että urakehitys vaikeutuu. Minusta näistä syistä olisikin parempi pyrkiä keksimään jonkinlainen tasapainottava mekanismi, jonka avulla naiset saisivat miehiä paremmin urakehityksessä kiinni sen jälkeen kun lapset ovat 'oikeastikin' tarpeeksi vanhoja päivähoitoon.

Kirjoituksessa on silti mielenkiintoisia näkökulmia, esimerkiksi pariskuntien sisäisen ikäeron vaikutus osapuolten tulonjakoon ja siten ajankäytön optimointiin palkkaukseen perustuen. Tämä on kyllä hyvin hankala asia, sillä ihmisethän ovat vapaasti valinneet toimivansa niin.

Onko sitten perusteltua ajatella, että jos pariskunnissa, joissa tätä ikäeroa ei olisi, kotiin jäävän vanhemman sukupuolikin olisi hieman useammin mies kuin nainen? Onko siis niin ettei tällaisessa tapauksessa eroa urakehityksessä synny?

Tosiaalta mitenkäs se olikaan tämä maanpuolustusvelvollisuuden ja sukupuolen näkökulma? Esimerkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö on perustellut miesten asevelvollisuutta naisten raskaudella. Minusta tämä näkökulma on hieman hankala, sillä raskaus ei ole velvoite, mutta maanpuolustus on.

Joka tapauksessa näistä asioista päästään kuitenkin sellaiseen ongelmaan, etteivät sukupuolet ole ominaisuuksiltaan identtisiä, vaikka ovatkin tasa-arvoisia, ja siinä ympäristössä, jossa ihminen on kehittynyt, sukupuolten välille on muodostunut biologisia eroja, sukupuolten välistä dimorfismia.

Minusta on myös perusteltua evoluutiobiologian näkökulmasta pohtia sellaistakin näkökulmaa, että äidit saattavat olla parempia vauvojen hoidossa ja pienten lasten vanhemmuudessa kuin isät. Tietenkin tällainen ajattelu on vaikea sovittaa yhteen tasa-arvoideologian kanssa, ja saattaa jopa muistuttaa sovinismia, joskin on pikemminkin miehiä syrjivää ajatella, että naiset saattavat olla keskimäärin parempia jossakin asiassa.

Mielestäni tällaisten tilastollisten erojen olemassaolo on selviö, joskaan se mitä erot ovat ja mikä niiden suurusluokka on epäselvää, samoin se kumman osapuolen eduksi erot ovat, mikä on sukupuolten välinen ero suhteessa ominaisuuden yksilötason vaihteluun..

Jos tätä on vaikea hahmottaa niin varmaan siksi että kyse on abstraktista ominaisuudesta, jota on hankala mitata, mutta kun vertailukohdaksi otetaan konkreettinen ominaisuus, jota on helppo mitata, asia muuttuu huomattavasti selkeämmäksi: Ovatko miehet keskimäärin pidempiä kuin naiset? Tilastollisesti ovat, merkittävästi pidempiä.

Yhtälailla perusteltua voi olla väittämä että naisten otsalohkojen toiminnat ovat keskimäärin parempia kuin miesten ja siksi soveltuvat paremmin vauvojen hoivaamiseen, jossa vuorovaikutetaan tunnetasolla. Tähän liittyen onkin olemassa sellainen teoria, jota en nyt osaa linkittää tähän kommenttiin, että miesten aivotoimintojen kehitys on keskimäärin voimmakkaammin sijoittunut aivojen ydin ja takaosiin, johtuen siitä muinaisesta ympäristöstä, jossa ihmiset elivät, sillä miehet todennäköisemmin kohtasivat tässä yhteydessä väkivaltaa. Näin ollen otsan luurakenteiden kehittyminen ja aivoissa taaempana olevien toimintojen kehittyminen on ollut edullisempaa, esimerkiksi nyrkin iskujen vuoksi.

Lisäksi seuraavanlaistakin hypoteettista väittämää voisi rakennella, ainakin eräissä puoli-tieteellisissä lähteissä oksitosiinijärjestelmän toimintoihin sisältyy kiintymyksen muodostaminen toiseen ihmiseen, mikä toimisi neurologiseen dynaamisuuteen pohjautuvana perusteena yhteistyölle ja toisen vuoksi uhrautumiselle - raskauden ja synnytyksen aikana tapahtuvat hormooni- ja välittäjäainevaihtelut saattaisivat toimia tieteellisenä perusteena sille, että naiset saattaisivat olla keskimäärin kiintyneempiä vauvoihin kuin miehet - ja siksi psykologian kiintymyssuhdeteorian puitteissa tilastollisesti/keskimäärin soveltuvampia alle 1-vuotiaiden hoivaan.

Näin ollen olisi olemassa kaksi potentiaalista mekanismia, jotka tosin perustuvat lähinnä aihetodisteisiin ja intuition varassa tehtyihin olettamiin, että naisilla olisi sellaisia ominaisuuksia, jotka tekevät heistä keskimäärin parempia huolehtimaan pienistä vauvoista. Fyysisesti ja biologisesti näin onkin, naisilla on rinnat, joilla ruokkia vauvoja. Fyysisesti miehiltä siis puuttuu jotain olennaista, joka liittyy pienten vauvojen hoivaamiseen. Miksi näin on? Se onkin monimutkainen asia selittää, voisin kiteyttää tämän perustuvan ns. biologisen riskin ja panostuksen suhteeseen ja sitä kautta seuraavalle dynaamisesti optimaalisemmalle työnajolle. Olennaista kuitenkin on että kyseessä on taas helposti mitattava ja konkreettinen asia, fyysinen asia, ja soveltuvuudesta vauvojen hoitamiseen voi löytää näitä abstraktimpia asioita, joiden mittaaminen on hankalampaa. Naiset ovat parempia rintaruokinnassa, ovatko he myös tilastollisesti tai keskimäärin parempia hoivaamaan vauvoja siten, että vauvojen 'orbitofrontaalisen aivokuoren' 'proseduraaliseen muistiin' jäänet mekanismit kehittyvät normaalisti? (Termejä tuolta Sinkkosen tekstistä)

Se mitä pohjimmiltaan ajan takaa on että ihhmiset saattavat parisuhteissaan päätyä tekemään optimaalisia ratkaisuja muillakin akseleilla kuin kuukausittaisten ansioiden perusteella. Mikäli ihmisillä on vapaus valita kumpi osapuoli jää kotiin ja molemmilla osapuolilla on siihen samanlaiset mahdollisuudet, voi olla että on vanhemmat osaavat tehdä lastenhoidon kannalta paremman ratkaisun.

Vastaavasti voi olla, että mikäli valtiovallan toimesta laitetaan kaikki äidit puoliväkisin kodista töihin, saattaa käydä niin, että seurauksena on tunnevammoja yhdelle sukupolvelle. Minusta se on aika vakava asia.

Tietenkin lain edessä naisten ja miesten täytyy olla tasa-arvoisia ja omata samat mahdollisuudet, mutta minusta miesten ja naisten itsenäisesti tekemät valinnat ovat sellainen asia, joiden väkisin vääntäminen toisenlaisiksi, ei välttämättä ole hyvä keino. Jos nyt muistutetaan maanpuolustusvelvollisuudesta taas sen toteamiseksi, etteivät miehet ja naiset ole tasa-arvoisessa suomessa edes lain edessä tasa-arvoisia. Sitä voi mielestäni perustella hyvin samalla tavalla kuin soveltuvuutta lastenhoitoon - miehet ovat tilastollisesti/keskimäärin paremmin soveltuvia kodin väkivaltaiseen puolustamiseen, miehillä on keskimäärin enemmän lihaksia ja he ovat kehittyneet keskimäärin paremmiksi toimimaan väkivaltaa kohdatessaan. Maanpuolustuksessa kyse on osaltaan väkivallasta ja vertauksellisesti kodin puolustamisesta. Minusta sen vuoksi on tavallaan ymmärrettävää, että tämä ero miesten ja naisten välillä ilmenee maanpuolustuksessakin. Mutta ehkä sen ei tarvitsisi.

Epätieteellistä tarinointiani kyseisistä näkökulmista voisin jatkaa pidempäänkin, mutta tämäkin taitaa poiketa jo liikaa aiheesta. Sen vuoksi haluaisin kiteyttää:

Hyvin pienten lasten vieminen päivähoitoon voi olla lapsille haitallista, ja siksi ihmisiä ei pitäisi patistaa tähän.

Sukupuolten välisten erojen korjaaminen urakehityksessä on minusta hyvä tavoite, mutta ehkä tähän on olemassa parempiakin ratkaisuja, kuten, kotihoidontuen vastaanottajalle voidaan tuen päättyessä tarjota myös jonkinlaista tukea urakehityksen avittamiseksi. Tällöin se koskisi yhtälailla miehiä kuin naisiakin, mutta mikäli tämä naisten kotiin jääminen olisi todellakin merkittävin tekijä urakehityksen eroissa, niin silloin tuki myös kohdistuisi useammin naisille kuin miehille.

Esimerkiksi niin että naisilla on mahdollisuus pidempään ansisidonnaiseen jatko-opintojen yhteydessä, mikäli takana on kotihoidontukea ja lapsista huolehtimista. Niin tai siis, miehillä ja naisilla, kumpi nyt kotona onkaan ollut. Ehkä sivukuluista voisi näpsäistä määräajaksi jotain pois.. Tms, en minä tiedä..

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Käsittämätöntä kvasifilosofointia.

Vartiainen voisi hetken pohtia, MIKSI naisvaltaiset alat ovat huonommin palkattuja kuin miesvaltaiset.

Ja sitten voisi niit pohdintojaan esitelläkin.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Minä en ymmärrä tätä 6+6+6 mallia. Eikös siinä voi käydä niin, että nainen on tyypillisen 9 kk sijaan 12 kk lasten kanssa? Sen lisäksi iskä on 6 kk. Eli puolitoista vuotta kituuttelua päivärahalla. Kun katsoo perheiden tulojakaumia, niin kyllähän se saattaa vähän kirpaista. Meidän taloudessa teki taloudellisesti tiukkaa jo siinä kun olin isyysvapailla.

Onneksi on luottokortti!

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Kansanedustajaehdokas Vartiaisen erinomaisessa kirjoituksessa on aistittavissa prototyyppi terävästä analyyttisestä ajattelusta, joka on juuri lentänyt vapauteen demariuden ikeestä.

Jos VVM on valtaosin SDP:n miehittämä, tulevaisuus menee mielenkiintoiseksi siinä(kin) tapauksessa, että SDP katsoo parhaimmaksi siirtyä oppositioasemaan.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Onko tämä Juhani Vartiaisen kirjoitus kenties rasistinen? Nimittäin pääkaupunkiseudulla jo lähes joka neljäs koululainen on ulkomaalaistaustainen. Tämä johtuu siitä, että maahanmuuttajat hankkivat paljon lapsia. Sen sijaan suomalaiset perheet hankkivat yhden, tai korkeintaan kaksi lasta useimmissa tapauksissa, ja useat suomalaiset parit jättäytyvät kokonaan lapsettomiksi.

Maahanmuuttajien suuri lapsilukumäärä johtuu heidän perinteisistä perhekäsityksistään ja perinteisistä ajatuksistaan miehen ja naisen roolista perheissä. Maahanmuuttajille on luonnollinen ajatus, että perheen nainen on kotona, ja hoitaa enemmän lapsia, kuin käy työssä. Perinteinen mies käy töissä ja hankkii leivän perheelleen -ajattelu on tyypillisempää maahanmuuttajaperheissä.

Nyt maahanmuuttajien lapsista on varttumassa tulevaisuuden työvoimaa Suomeen. Juuri sitä työvoimaa, jota Juhani Vartiainen on kuuluttanut Suomen ikääntyvän väestön tarvitsevan talouden nostamiseksi nousuun.

On suurena vaarana, että tässä vedetään uusi rajalinja maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välille. Kantasuomalaisten pitäisi käyttäytyä feministisesti, kun taas maahanmuuttajien katsotaan edustavan perinteisiä patriarkaalisia perhearvoja. Eri arvioperusteet siis maahanmuuttajille ja kantasuomalaisille?

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Riippuu varmaan mistä ne maahanmuuttajat on kotoisin. Voihan se olla niinkin, että tulevat kultturista, joissa naiset kantaa vedet, kuokkii pellot, hoitaa lapset ja miehet parantavat maailmaa tupakki kerrallaan.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Niin Antti, eikös juuri tuollaisia naismaahanmuuttajia Suomen autioituva maaseutu ja elintarvikeomavaraisuustavoitteen ylläpito kipeästi tarvitsekkin? Harkinnanvarainen maahanmuutto uusharkintaan.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #12

Kyllä, ja voisivathan he rikastaa tätä kulttuuria, jossa monet naiset eivät osaa mitään, mikä liikkuu älypuhelimen tökkimisen, rakennekynsien ja telkkarisarjojen sisältämän hötön ulkopuolella.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Kiinalaisilla on perinteenä se, että perheen raha-asiat kulkevat kaikki perheen äidin kautta. Vaikka kiinalainen mies toimii yrittäjänä ja pyörittää esimerkiksi ravintolaa, niin kaikki raha ja laskut kulkevat perheen äidin kautta.

Suomen väestöpyramidin ikärakenne olisi huomattavasti nykyistäkin epäedullisempi, jos meillä ei olisi lestadiolaisia ja muita herätysliikkeitä, joissa suurta lapsilukua pidetään arvossa. Ennen lestadiolaiset äänestivät lähes kaikki Keskustapuoluetta, mutta nykyisin lestadiolaiset saavat äänestää vapaasti kaikkia puolueita. Käsittääkseni kuitenkin nykyisessäkin eduskunnassa Keskustan ryhmässä on kahdeksan lestadiolaistaustaista edustajaa. Jos haluaa Sipilän hallitukseen, niin hallitukseen on vaikea päästä, jos ei tule toimeen herätysliikkeiden edustajien kanssa. Ja herätysliikkeet ovat ainakin tähän saakka olleet melkein feminismin vastakohta. Naispappeus on ollut mm. suuri kiistakysymys.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Kokoomuskin on nyt sitten saanut äijäfeministikiintiönsä ( 1) täyteen.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Yli puolet äänestäjistä on naisia. Kun pari vuotta sitten tutkin sitä, minkä ikäisiä naisia, niin totesin, että melkein puolet naisäänestäjistä on täyttänyt 50 vuotta. Naisäänestäjän keski-ikä on siinä 47 - 48 vuotta. Voi olla näissä vaaleissa vielä korkeampikin.

Osoittaa kyllä myös senkin, että väestön ikääntyminen on tosi voimakasta. Mummomafia voisi pitää valtaa Suomessa, jos vain keräisi voimansa yhteen ja verkottuisi oikealla tavalla poliittisessa kentässä.

Käyttäjän mikael kuva
Mikael Lönnroth

Tasa-arvoako ei voi olla se, että ihmiset saavat sukupuolestaan riippumatta valita, miten tekevät? Vai pitääkö tasa-arvo aina mitata rahassa? Muistan nähneeni jonkun selvityksen, jossa enemmistö perheistä (tai vanhemmista) vastustaa tämän valinnan poistamista esim 6+6+6-mallin avulla.

Kansantalouden vauhdittamiseksi naisten saaminen pois kodeistaan ja töihin on varmaankin perusteltua.

Käyttäjän MaunuIdnpn-Heikkil kuva
Maunu Idänpään-Heikkilä

On varmasti päivähoitopaikkoja joihin ei pitäisi viedä alle 1 vuotiasta. Mutta jos paikka on hyvä ja resurssit kohdallaan ei siinä mitään estettä ole kunhan lapsi on terve ja muutenkin lääkärin ja neuvolan mielestä "normaalin rajoissa". On täysin humpuukia väittää että keskiveretolapsi pitäisi pitää kotona toisen vanhemman kanssa 3 vuotta. Se meidän yhteiskunnassa julmaa sekä lapselle että vanhemmalle pitkällä aikavälillä. Nykyinen järjestelmä on hyvä koska valinnan varaa on. Päätöksen voi hyvin tehdä kotona ilman sääntelyä. Vanhemmat vastaavat lapsistaan. Toki jos juustohöylä käy niin sitten ei ole muuta vaihtoehtoa kun tukea kotihoitoa. Hyvin järjestetty päivähoito alkaa olla luksusta.

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Antikaiselle vähän iltalukemista, toivottavasti Vartiainen valitaan kansanedustajaksi. Olisi toivoa konservatiivipuolella. Toivoo koko sydämmestä antikommunisti.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Antikainen ja Li Andersson eduskuntaan ja minäkin alan seuraamaan tiiviimmin kyselytunteja.

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry

Feminismi on monella lailla perheiden piiska.
Sen syntyhistoria on lähtöisin palkkojen alhaalla pitämisessä, kuten maahan muutonkin. Eli yhteiskuntarauhan rikkomisessa. Naisten työ toi palkat alas, koska tuli ylitarjontaa markkinoilla. Tarvitaan siis kaksi palkkaa...

Tiedetään, että kotona kasvanut lapsi pärjää paremmin, henkisesti ainakin, kun elämämisen vaatimukset kasvavat. Lapset on tarkoitettu kasvamaan äidin helmoissa. Äidit ovat aina osanneet sosiaalisen kuvion, ei siihen tarvita tarhoja ja päiväkoteja. Asia on myyty naisten vapauden nimissä..
Mitä vapautta se on, kun joutuu tekemään ulkoiset työt, kun kotonakin riittää työtä koneista huolimatta. Naisten työura voidaan sovittaa toisellakin tavalla. Feminismi on ollut perheiden, ja avioliiton tuho.

Tällä hetkellä esim. 16- 23 vuotiaina pitkät työpäivät tehneet nuoret eivät saa 8 vuoden työstä mitään korvausta, eli ei työeläkettä. Nykyinen ehdotus 6 kuukauden jakautumisesta on samanlainen silmänkääntötemppu. Ei palvele perheitä!

Miksi olemme järjestäneet työajan ja vuodet tiettyyn palkkio putkeen! On aika muuttaa koko asia. Koneet tekevät työt. Enemmän työtä nuorille, ja sellaista, jossa jokainen viihtyy. Puhumme työajan pidentämisestä, vaikka todellisuus osoittaa, ja tutkimukset, että lyhyempi aika päivässä, ja viikoossa tuottaa paremmin. Aikaa ajatteluun ja luovuuteen kaiketi pidetään uhkata valtahierarkiajärjestelmässä! ja siitä johtunee koulupakkokin monessa maassa. Vapaaehtoisuus on parempi puskuri, ja mielekkäämmän elämän nuora. Elämme kuin keskiajalla. Työtä ei pelätä, mutta se kuinka sen toiminta on järjestetty, on yhä mieletön, vaikka olemme muka sivistyneitä. Sivistys alkaa lasten omasta hoidosta kotona.
Ja vanhempien vastuu takaisin, sen todellisessa merkityksessä.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Tilasto ja tilastotieteilijä. Torkkupeiton alta ei mitään uutta tai relevanttia.

Yllättävää sinänsä, että Kokoomus pyrkii johtavaksi sosialistipuolueeksi. Tai tarkemmin ajateltuna ei...

Taisto Merilä

Ehdottaisin varovasti, että miinusmerkkinen peukalo otettaisiin käyttöön blogien suosittelussa.

Pekka Heliste

Aika tyhmää pylväsfilosfin jorinaa

Palkkaero peustuu tehtyihin työtunteihein, naiset tekevät n 20 % vähemmän työtunteja kuin miehet

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Naisten ja miesten palkkaero on lähinnä ammattiyhdistysten keino värvätä naisia jäseniksi. Ammattiyhdistyksen perusideahan on se, että yrityksillä ja työnantajilla on palkankorotusvaraa, ja ammattiliiton tehtävänä on sitten viime kädessä lakolla uhkaamalla ulosmitata palkankorotusvara.

Jos ei ole palkankorotusvaraa, niin ammattiliitolla ei ole oikeastaan mitään varsinaista tehtävää, joka tuottaisi taloudellista hyötyä jäsenistölle.

Jotta etenkin julkisten alojen naiset saataisiin liittymään ammattiliittoon, niin on välttämätöntä synnyttää ensin ajatus siitä, että työnantajilla on palkankorotusvaraa. Tässä mielikuvan luomisessa julkisen alan naisille on "naisten euro" keskeisessä asemassa. Se saa naiset uskomaan, että palkankorotusvaraa on, ja se voidaan ottaa miesvaltaisilta yksityisiltä aloilta.

Palkankorotusvara ja naisten euro on hyvä pitää mielessä, sillä nykyisin tunnustetaan hyvin monella taholla, että Suomen nykyisten talousongelmien syy lähtee siitä, että Katainen lupasi 2007 eduskuntavaalikampanjassa sari-sairaanhoitajalle 500 euron palkankorotuksen. Tämä korotus sitten levisi koko julkiselle sektorille ja sieltä yksityiselle sektorille, ja nyt olemme tilanteessa, jossa kilpailukykyämme nakertaa vakavasti ylisuuret palkat. Nykyisin ollaankin sitä mieltä, että vientiteollisuuden ammattiliittojen (miesvaltaisten) tulisi olla palkkajohtajia, eli vientialat tekisivät palkankorotukset ensin, ja sitten muut seuraisivat, paljonko palkankorotusvaraa kansantaloudessa lopulta on. Tämän "vientiteollisuus-edellä-linjan" voidaan kyllä ajatella olevan melko antifeministinen ja romuttavan pahasti naisen euron palkankortusvaraa.

Toimituksen poiminnat