*

Juhana Vartiainen

Vastauksia Jukka Relanderille

Hei Jukka,

Kiitos hyvistä kysymyksistä (US Puheenvuoro 7.4.2015, Kysymyksiä Juhana Vartiaiselle). Tässä vastauksiani.

Heikkenevä huoltosuhde ei ole ”selitys” takkuavalle taloudelle.  Mistä olet mahtanut päätyä käsitykseen että ajattelisin niin? Heikkenevä huoltosuhde on toki seurausta siitä, että työikäinen väestö on alkanut vähentyä samalla kun ikäännymme, ja siinä mielessä siis osa ongelmavyyhteä, mutta ei mikään ”selitys”.

Mutta vähenevä työvoima on kahdestakin syystä merkittävä ongelma. Ensinnäkin, se kaventaa rajusti finanssipolitiikan liikkumavaraa. Koska tulevaisuudessa työväki vähenee ja työllisyys siksi tuskin kasvaa merkittävästi, nykyisen ja nyt otettavan julkisen velan hoito on olennaisesti rasittavampaa. Aivan samoin kuin sinä taloyhtiön hallituksessa et ottaisi yhtiölle yhtä paljon velkaa jos tiedossasi olisi että talon alin kerros pitää lähivuosina purkaa kokonaan pohjaveden nousun vuoksi ja velasta on siksi vastaamassa nykyistä pienempi määrä kotitalouksia.

Toinen näkökohta on, että työvoiman määrän trendi kyllä selittää jossain määrin sitä, että työllisyyskasvumme on ollut nollan tuntumassa. Jos työikäinen väestö ei kasva, ja ei tehdä rakenneuudistuksia, jotka lisäisivät osallistumisastetta, on vaikeaa saada aikaan työllisyyskasvua (muuta kuin tietysti suhdannemielessä, eli että taantuman lievittäessä ”ylimääräinen” työttömyys vähenee).

Jos työikäinen väestö kasvaisi trendinomaisesti 3 % vuodessa, työllisyyskin kasvaisi noin 3 % vuodessa. Nyt työvoima vähenee eikä työllisyys kasva ellei tehdä osallistumisasteeseen vaikuttavia rakenneuudistuksia tai lisätä maahanmuuttoa.  Suhdannevaihtelut kumpaankin suuntaan tulevat toki tähän päälle, mutta työllisyyden trendi on pitkällä aikavälillä suunnilleen sama kuin työvoiman trendi. Olen tehnyt tästä näkökulmasta vertailua Ruotsiin Suomen Kuvalehden Ykkösketju-blogin kirjoituksessa Vielä kerran Suomi-Ruotsi.

Verotuksen keventäminen on voinut jossain määrin lisätä kestävyysvajetta. Mutta jos tuo päätelmä on tosi, veroja korottamalla pitäisi voida merkittävästi vähentää sitä. Uskon, että mahdollisuudet tähän ovat rajalliset. Ehkä jossain määrin voidaan. Mutta ne verot, joita voitaisiin korottaa työllisyyden kärsimättä, ovat juuri niitä veroja joita Suomen kansa ei halua korottaa.

Olen periaatteessa samaa mieltä, kun kritisoit sitä, että ”olemme antaneet työttömyyden vakiintua kahdeksan prosentin tienoille” ja kysyt ”eikö olisi mielekkäämpää panostaa työllisyyteen?” Olisi toki mainiota, jos voisimme alentaa rakenteellista työttömyyttä, koska se alentaisi tehokkaasti kestävyysvajetta (VM:n tuore arvio oli muistaakseni että yksi prosenttiyksikkö työttömyydessä kuittaisi 600 miljoonaa säästötarvetta). Tähän tarvitaan kuitenkin aika pontevia rakenteellisia reformeja kuten työttömyysturvan uudistamista. Toivon että saamme Vihreältä Liitolta tällaisille reformeille vaalien jälkeen tukea.

Esitin Osmo Soininvaaran kanssa vuonna 2013, että yleiskorotuksista luovuttaisiin niin kauan kun työttömyys on yli 5 prosenttia. Tämä olisi mielekäs tapa saavuttaa 5prosentin rakenteellinen työttömyys, mutta ammattiyhdistysliike ei osoita sitä kohtaan kovin suurta halua.

Jos tiedät miten ”digitaalista kuilua kurotaan umpeen velkarahalla”, olen valmis puoltamaan ajatusta. Minä olen epäilevämpi ja luotan enemmän siihen että yritykset tietävät mitä tehdä jos niille vain luodaan hyvät toimintaedellytykset. Mielestäni sinulla voi olla jossain määrin yliampuva käsitys siitä, mitä valtiovalta voi tehdä ja osaa tehdä elinkeinorakenteen kehittämiseksi. Sitä paitsi julkiseen rahaan kohdistuvat valtavat lobbauspyrkimykset.

Työttömyyden vaihtelu tietysti ”puuttuu” analyysistäni silloin kun tarkoitukseni ei ole ollut analysoida työttömyyden vaihtelua. Olen viime aikoina ollut ensisijaisesti kiinnostunut siitä, miten hyvinvointimenojemme rahoitus saadaan pysyvästi kestävällä pohjalle. Tämä edellyttää työntarjontauudistuksia. Mutta koko tämä kysymys koskee taloutemme trendikehitystä eli pitkän ajan kehitystä. Totta kai ymmärrän että trendin ympärillä on suhdannevaihtelua jota pitää hoitaa suhdannepolitiikalla. Mutta se ei poista tarjontareformien tarvetta. 

Digitaalisen talouden kasvupotentiaali ei tietenkään ole riippuvainen työikäisten määrästä. Mutta se, että Ruotsissa ollaan monissa asioissa edellä, ei merkitse sitä, että valtion toimin voisimme helposti nostaa itsemme Ruotsin tasolle. Ja joka tapauksessa tarvitsemme työntarjontareformeja. Se, että Ruotsissa ollaan edellä digitaloudessa, näkynee kyllä korkeampana tuottavuutena Ruotsissa. Good for them. Mutta meidän tilanteessamme digitalous eivät ole mikään vaihtoehto tarjontareformeille. Jälkimmäisiä tarvitsemme joka tapauksessa, edellinen kehittyy jos on kehittyäkseen. Ehkä valtiovalta voi tehdä jotakin esimerkiksi sähköisen asioinnin suhteen.

Kaikki olisi tietysti paremmin jos meillä olisi parempia teollisuusyrityksiä ja johtajia. Meillä nyt kuitenkin on ne johtajat jotka on. Valtiovalta tuskin kykenee uudelleenkouluttamaan sellaisia johtajia jotka ”osaavat nostaa jalostusastetta”. Parasta mitä tulee mieleen on että annamme talouden kansainvälistyä, jolloin johtajia ehkä tulee ulkomailta. Jos Suomeen ei tule riittävästi korkean jalostusasteen investointeja, se taitaa johtua siitä, ettei tänne ole kannattavaa investoida. Pitäisikö sen yllättää? Kilpailukykymme on heikko ja työvoima pienenee. Minusta ei ole yllättävää etteivät yritykset näe täällä kummoista kasvupotentiaalia.

En tietenkään halua ”vetää naruja kireälle ettei velka vain kasva”. Velka kasvaa joka tapauksessa. Olen yrittänyt sanoa, että meillä on huomattava rakenteellinen ongelma julkistaloudessa, ja että sen tärkein syy on ikääntymisessä. Sitä olisi parasta lääkitä työn tarjontaa lisäämällä ja rakenteellista työttömyyttä alentamalla, mutta koska tällaiset rakenneuudistukset parhaimmillaankin etenevät ja vaikuttavat hitaasti, jäljelle jää joka tapauksessa merkittävä tarve budjettisopeutukseen. Korostan, että tämä sopeutus on syytä aloittaa. Sitä ei voi ikuisesti lykätä. Yllämainituista syistä suhtaudun epäillen merkittävään julkisen alijäämän lisäämiseen. Vaikka työttömyys tällaisen ”elvytyksen” ansiosta laskisikin vähän nopeammin, rakenteellinen alijäämä kasvaisi niin suureksi, että sitä olisi hieman myöhemmin pakko taas säästää umpeen. Tämä työntäisi talouden uudelleen taantumaan. Tällaisen päättelyn nojalla päädyimme mainitsemassasi ”oikeistoekonomistien” porukassa (Hetemäki, Pekkarinen, Ilmakunnas, Vihriälä, Holm, Vartiainen) yksimielisesti vuosi sitten kannattamaan lievästi kiristävää finanssipolitiikkaa lähivuosille. En vastusta Sixten Korkmanin ajatusta kertaluonteisista investoinneista, kunhan rakennesopeutus todella saadaan käyntiin.

Lisänäkökohta elvytystä vastaan on kieltämättä siinä, että se todennäköisesti vaikeuttaa hintakilpailukykymme palautumista. Pidän kilpailukykyä selvästikin tärkeämpänä kuin sinä. Irlannin, Kreikan ja Espanjan kriisit ovat johtuneet juuri siitä, että näiden maiden kustannustaso nousi euroalueen sisällä suhteellisesti liian korkeaksi. Meillä on merkittävässä määrin sama ongelma.

Anders Borgin kanssa laatimassani raportissa on monia näistä näkökohdista perusteltu tarkemmin. Olen käsitellyt finanssipolitiikkaa myös tuoreessa blogikirjoituksessani Finanssipolitiikka vaalikaudella 2015-2019.

Parhain terveisin

Juhana

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Turhan pitkästi jaksoit jaaritella Relanderille.

Seppo Hildén

"Jos työikäinen väestö kasvaisi trendinomaisesti 3 % vuodessa, työllisyyskin kasvaisi noin 3 % vuodessa."

Huokaus. Ja näillä väitteillä pitäisi päästä hoitamaan Suomen asioita eduskuntaan.

Vartiainen varmaan ajattelee, että jos saisimme 3 % väestölisäystä vuodessa esim. maahanmuuton kautta, niin samalla väestölisäys kasvattaisi palvelujen tarjontaa tuon 3 %:n verran, ja tämä konkretisoituisi uusiksi työpaikoiksi suhteessa yksi yhteen.

Naivistinen ajatus.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Minä en tiedä mitään nopeita ihmelääkkeitä työttömyysongelmiin, mutta ihmettelen Vartiaisen nykyisen puolueen Kokoomuksen intoa koulutusleikkauksiin. Julkisen koulutuksen tason heikentäminen on 100% varma keino pahentaa nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyysongelmia tulevaisuudessa nykyiseenkin tasoon verrattuna jyrkästi.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Jos tämä pitäisi paikkansa, niin sellaisissa maissa joissa koulutus on Suomea vähemmän julkista, olisi Suomea korkeampi työttömyys.

ulf fallenius

Hyvinvointivaltio on vakava este talouskasvulle ja työllistämiselle.Kaikki on vaan liian kallista ja hankalaa Suomessa ja tässä nyt ollaan.Ennustin vuonna 1986 että Suomi tekee konkurssiin kuin sosiaalietuuksia ruvettiin jakamaan ihan reilusti ja laajasti.90 luvulla minun ennustus toteutui toki oli monta muutakin syytä että Suomi joutui lamaan ja lähes konkurssitilaan.Mutta sitten tuli ihme nimeltään Nokia ja Ollillaan Dreamteam ja Suomi nousi svääreihin ja lamasta ei ollut tietoakaan enää.Mutta summarum ne unelmat on menetetty ja uuusia ei tunnu tulevan koska vuosia on ryvetty tässä taantumassa niin ennustus on se että hyvinvointuivaltio puretaan täysin 10-20 vuoden sisällä jo Suomen työllisyysrakenteesta johtuen.Ainahan voi odottaa uutta ihmettäkin.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Työ on työtä, siis yleensä jotain todellista, raha taasen on rahaa, eli se on niin kuin se lasketaan. Siis ei todellista, vaikka se todelliseksi kansalaisille pyritään mainostamaan.

Kaikki työ ei ole tärkeää. Mutta se tärkeysjärjestys katsotaan eliitin laskutavalla niin, että arvokkainta työtä on se, joka tuottaa eniten rahaa. Toisarvoinen asia on se, saadaanko työllä aikaan jotain todellista, ja minkälaista. Sen ajatusvääristymän vuoksi ensimmäinen josta leikataan on tärkeimmät työt, ne, jotka tuottavat, ei rahaa, vaan jotain paljon arvokkaampaa. Sellaista, jota talouseliitti ei ota ajattelussaan huomioon rahafiktiopilvessä lilluessaan.

Sen sijaan kannustetaan tekemään foliohattuja toinen toisillemme myytäväksi. Jos foliohatussa on oikeanlainen merkki, se menee kaupaksi ja tuottaa näin sitä eliitin peräänkuuluttamaa talouskasvua, jota foliohattubrändejä paljon tärkeämmät työt eivät tuota.

Valtion- ja taloushallinnon ajattelutapa on: määrä edellä, laatu tulee jos on tullakseen.

Se ajattelu vie meidät kaikki päin helvettiä.

Käyttäjän JanneKoiranen1 kuva
Janne Koiranen

Entäs sitten yksi vaihtoehto radikaalille huoltosuhteen parantamiselle sekä julkisen talouden tasapainottamiselle, eli pistetään kilometritehtaalle julkiselta sektorilta huomattava määrä porukkaa. Ei vähennyksiä terveydenhuollon, eikä koulutuksen osalle (+poliisin/armeijan kenttätyöstä), mutta ministeriöistä, kunnista, instituutioista ja virastoista voisi huoletta potkia ylitarkastajia, osastopäälliköitä sekä hallintovirkamiehiä suoraan, ilman että kukaan huomaisi mitään. Korkeapalkkaisia valtion/kunnanelättejä yksityisen sektorin käytettäväksi. Tämä nostaisi yksityisen sektorin työllisyyttä Vartiaislogiikalla ja työvoimareserviin ilmestyy korkeasti koulutettuja sekä esimieskokemusta saaneita moniosaajia.

Onhan se radikaalia, eikä ehdottajan poliitikko/virkamies-kaverit siitä tykkäisi, mutta pelkkä "lisäämaahanmuuttoa"-mantra ei vaan auta. Ellei jatkossa maahanmuuttajat pisteytetä osaamisen osalta.

Pekka Heliste

Höpö höpö.Meillä oli 1989 n 2,5 miljoonaa työllistä ja ja 2007 meillä oli edelleen 2,5 miljoonaa työllistä ja nyt n 2,4450 miljoonaa työllistä

Vuonna 1990 meillä oli n 3,3 miljoonaa työikäistä ja 2010 3,5 miljoonaa

Työikäinen väestö siis kasvoi, mutta eivät työlliset

Rakenneuudistuksia on tehty paljon, vuonna 1989 työttömiä oli 80000 ja vuonna 2014 500000. Eläkeikää on nostettu ja putki supistettu olemattomiin, siellä on nyt n 15000 henkeä

Maahanmuuttajia on tullut 1989-2010 n 300000, mutta se ei ole lisännyt työllisyyttä

Itse asiassa maahanmuutto on heikentänyt työllisyysastetta, koska mamujen työllisyysaste on alle 50 %

Vartianen laskettelee löysiä täysillä, hän elää omaa mielikuvitusmaailmaa

Olavi A Honka

Tottahan tuo Vartiainen puhelee, tulevaisuudessa vähemmän työssäkävijöitä maksamassa veroja ja kuitenkin kulut vaan kasvavat ja jos velkaa otetaan lisää (niinkuin vähän on jokatapauksessa pakko ottaa), tulevaisuudessa vähemmän velan maksajia. Aikamoinen on kierre ja pitkälti kotikutoinen, valtiohallinnon kulukäyrä osoittaa koilliseen tuleville vuosille ja tämä pitää saada putoamaan eli puhutaan erilaisista sisäänrakennetuista automaateista, ei hyvä.

Niinkuin Manu sanoi "jotain tarttis tehrä".

Joko saada kynnystä työn vastaanottamiseksi alennettua tai otettava "muualta" tekijöitä. Saavutetuista eduista voisi jokainen tinkiä vaikka 3%, sillä jo tämä kestävyys vaje osittain hoidettaisi, mutta kun ei. Mistään kun ei tingitä, kuoppa vaan syvenee.

Ei valtio niitä työpaikkoja luo, vaan yritykset. Kokonaiskustannuksia pitää saada alennettua, palkkoihin pieni korotus, muut kulut ja esteet alas, verotusta ei yhtään lisää. Siitä se lähtisi mutta osaammeko äänestää oikein? Kohtahan tuo nähdään.

Pekka Heliste

Onko taloustiede tiedettä ollenkaan ? Taloustiede yrittää selittää ihmisen käyttäytymistä rahan ohjaavalla vaikutuksella.

Mutta kun olen ollut töissä 40 vuotta , monessa maassa ja monenlaisessa ympäristössä , niin havainto on , että ihminen ei käyttäydy niin kuin taloustieteilijät olettavat.

Oikeassa tieteessä, jos havainnot eivät täsmää teorian kanssa , korjataan teoriaa ei ruveta rukkaamaan havaintoja ja keksimään niille ihmeselityksiä.

Niinpä esim kannustinloukku on pelkkä taloustieteilijän keksintö. Jos se pitäsi paikkansa niin miksi poikani opiskelisivat 5-7 vuotta päästäkseen paremmin palkattuun työhön. Nyt he saavat 500 euroa kuussa ja sillä pitää elää kituuttaa.

Jos tuo kannustinloukkuteoria pitäisi paikkansa he menisivät töihin ja lopettaisivat opiskelun. Nyt he menettävät ainakin 90000 euroa vaikka työ olisi pienipalkkainenkin ??

Kuitenkin taloustieteilijä arvioi , että jo muutaman sadan euron ansionNOUSU on kannustinloukku.

Sama koskee 80-luvun havaintoa, silloin meillä oli ns leppäsen laki eli valtion ja kunnan piti tarjota puoli vuotta työttömänä olleelle työpaikka, siis oikea palkkatyöpaikka, ei nykyajan orjatyöpaikkaa

Olin siihen aikaan valtiolla töissä ja aika ajoin vedin näitä työllistämisprojekteja

Siihen aikaan tuet olivat korkeimmillaan eli kannustinloukut suurimmillaan.
Henkilöt lähtivät kuitenkin töihin ihan mielellään, sillä he näkivät että työhön pääsy avaa mahdollisuuden urapolkuun eli parempaan asemaan ja palkkaan tulevaisuudessa.

Taloustieteilijöiden kuvitelma on, että työtön on kuin koira, joka ajattelee vain seuraavaa suupalaa eikä osaa nähdä ja haluta nurkan takana odottavaa paistia.

Ihminen osaa kuitenkin ajatella pidemmälle elämässään ja työ tarjoaa aina mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen.

Olen palkannut ihmisiä sellaisissa maissa kuin Indonesia, Sri Lanka , Kenia, Pakistan ,Venäjä, Latvia, Viro etec

Vaikka näistä maista puuttuu sosiaaliturva ja kannustinloukku on nolla , niin eivät ihmiset näissäkään maissa ota työtä vastaan millä ehdolla tahansa.
Palkalle oli aina muutama vaatimus: Palkka kattaa kulut, työstä on hyötyä pidemmälläkin tähtäimellä ja palkasta jää vielä jotain muuhunkin kuin välttämättömään .

Taloustieteilijät ovat vieraantuneet oikeasta elämästä

Taloustiede ei ole tiedettä vaan uskomusoppi tai politiikkaa

Pekka Heliste

Jos etsitään todellista kannustinloukkua niin se on ulosottoloukku.

Ulosotto takaa sen, ettei työhön kannata mennä oikein millään ehdolla.Työ ei paranna asemaa pitkälläkään tähtäimellä jos on paljon ulosotossa.Erityisen ongelmallinen on korko, joka hakkaa velkaa nopeampaa kuin tavallisella palkalla kykenee maksamaan

Suojaosuutta pitää korottaa , korkoa pienentää ja suhteuttaa paremmin tuloihin

Ja ulosostossa olevia riittää

Käyttäjän JormaLehmonen kuva
Jorma Lehmonen

Jälleen asia tekstiä Pekka.

Lueppahan Juhana siinä iltapäivätorkkujesi välissä se viinilasi kourassa mita Helisteen Pekka kirjoittaa reaalielämästä. Taidat olla vain tuhansien lounaitten mies joka kirjoittelee lämpimikseen aina sen mukaisesti mistä tuuli puhaltaa.

Toimituksen poiminnat