Juhana Vartiainen

Finanssipolitiikka vaalikaudella 2015-2019

Miten mitoittaa talouspolitiikka, kun maa on taantumassa mutta julkistalouteen on myös syntynyt mittava ja kasvava rakenteellinen alijäämä? Taantumasta irtipyristely edellyttäisi sitä, että finanssipolitiikka tukee kokonaiskysyntää, eli menoja pitäisi pikemminkin lisätä ja veroja alentaa. Toisaalta rakenteellisen alijäämän hoitaminen edellyttäisi päinvastaista politiikkaa eli pysyviä säästöjä tai veronkorotuksia. Suhdannepolitiikka ja julkisen talouden vakauttaminen näyttäisivät siis vaativan aivan päinvastaisia toimia.

Kansalaisia hämmentää varmaan myös se, että samaa keskustelua käydään euroalueen talouspolitiikasta. Muutamat USA:n eturivin taloustieteilijät kuten Paul Krugman ovat haukkuneet EU-maiden finanssipolitiikkaa älyttömäksi, koska julkistalouksia on koetettu vahvistaa taantuman aikana, kasvua tyrehdyttäen.

Suomen seuraavan hallituksen finanssipolitiikan mitoituksessa tulee ottaa lähtökohdaksi seuraavat, mielestäni kiistattomat tosiasiat:

  1. Rakenteellinen alijäämä ja kestävyysvaje edellyttävät välttämättä valtiontalouden vahvistamista, menoja vähentämällä ja/tai veroja korottamalla. Verojen korotukset tuskin voivat olla kovin merkittävä tekijä, ja erityisesti pitää välttää korottamasta sellaisia veroja jotka entisestäänkin salpaavat työntekoa ja yritteliäisyyttä.
  2. Mitä enemmän tehdään työllisyyttä lisääviä uudistuksia, sitä pienemmäksi jää sopeutustarve. Siksi kaikki työntekoa ja työn tarjontaa lisäävät uudistukset ovat kovin tervetulleita. Vaikka ne eivät vaikuttaisikaan kovin nopeasti, ne luovat tuleville vuosille lisää tuotantoa ja verotuloja, mikä puolestaan antaa liikkumavaraa finanssipolitiikalle.
  3. Valtiontalouden vahvistaminen hidastaa hetkellisesti talouskasvua. Siksi julkistalouden sopeutus pitää mitoittaa ja ajoittaa niin, että se mahdollisimman vähän häiritsee talouden palautumista suhdannetasapainoon.

Runsas vuosi sitten finanssipolitiikan mitoitusta miettikin työryhmä, jota veti Martti Hetemäki ja jossa olivat mukana myös Jukka Pekkarinen sekä suomalaisten taloustieteellisten tutkimuslaitosten johtajat, minä mukaanlukien (Holm, Ilmakunnas, Vartiainen, Vihriälä). Ylläolevat lähtökohdat mielessään ryhmä päätyi yksimielisesti suosittamaan lievästi kiristävää finanssipolitiikkaa vuosille 2015-2017, niin että joka vuosi julkistaloutta vahvistettaisiin noin miljardilla eurolla. Ryhmän suositus edellytti, että eläkeuudistuksessa, sote-uudistuksessa ja kuntien tehtävien karsimisessa edettäisiin.

Olemme nyt tilanteessa, jossa lähtökohdat ovat heikommat kuin vuosi sitten arviota tehtäessä. Vuoden 2014 talouskasvu jäi ennakoitua heikommaksi, ennusteita on tarkistettu alaspäin ja uudistukset eivät ole edenneet toivotulla tavalla. Silti samat periaatteelliset lähtökohdat pätevät edelleen, vain numeroita on tarkistettava. Siksi on järkevää valita lievästi kiristävä finanssipolitiikka, esimerkiksi niin, että valtiontalous vahvistuu joka vuosi rakenteellisesti vähintään miljardilla eurolla ja mieluusti vähän enemmänkin. Tällaisen sopeutuksen on jatkuttava läpi vaalikauden ja myös seuraavalle vaalikaudelle.

Monet nykyiset ja tulevat poliitikot näyttävät mieltyvän sellaiseen ajatukseen, että julkistalouden sopeutusta on syytä lykätä aina siihen hetkeen kun suhdannetilanne on normaali eikä maa enää ole taantumassa. Professori Pertti Haaparanta on jopa esittänyt, että suurempi ”elvytys” julkisen talouden suorastaan rahoittaisi itsensä. Tällaiset perustelut kuulostavat monien mielestä järkeviltä ja niihin tartutaan tietysti hanakasti juuri eduskuntavaaleja edeltävässä keskustelussa.

Julkisen talouden säästötoimien lykkääminen tai alijäämän kasvattaminen uusilla päätöksillä ei kuitenkaan ole järkevää. Tälle kannalle on monia hyviä perusteluja, joista monet jo yksinään olisivat riittäviä puoltamaan varovaisempaa, lievän kiristyksen linjaa. Erityisesti seuraavat kaksi näkökohtaa ovat tärkeitä.

Ensinnäkin, ei riitä, että elvytyksellä tässä ja nyt lievennetään taantumaa ja alennetaan työttömyyttä. On arvioitava myös alijäämän kasvattamisen vaikutukset myöhempään finanssipolitiikkaan. Keskeinen periaate on, että kun kansantalous aikoinaan on taas tasapainossa, myös julkisen talouden on oltava tasapainossa. Voisimme ehkäpä saada työttömyyttä alaspäin hieman nopeammin, jos lykkäisimme sopeutuspäätöksiä tai suorastaan kasvattaisimme alijäämää. Mutta muutaman vuoden kuluttua meillä olisi tällöin entistä suurempi säästämisurakka edessämme. Jos sopeutustarve olisikin vaikkapa 10 miljardia vuonna 2018, talous työnnettäisiin uudestaan taantumaan kun tätä alijäämää alettaisiin säästää umpeen. On älyllisesti laiskaa ajatella, että ”säästetään nousukaudella”, koska siinä vaiheessa kun säästetään, ei enää ole nousukausi. ”Elvytys” nyt johtaa suurempaan jarrutukseen tulevaisuudessa, mikä ei ole järkevää. Tällaiset näkökohdat olivat ainakin Ruotsissa finanssipolitiikkaa mietittäessä aina keskeisesti esillä, ja suomalaiset taloustieteilijät käyvät näistä näkökohdista myös kiinnostavaa keskustelua.

On ilmeistä, että ”elvytyksen” toivojat ja sopeutuspäätösten lykkäämisen kannattajat ovat vaikuttuneet amerikkalaisesta finanssipolitiikkakritiikistä, jota on esittänyt erityisesti maineikas professori Paul Krugman. Krugman on loistava ekonomisti, mutta hän ei ole riittävän tarkasti ajatellut eurooppalaisen (ja suomalaisen) taloudellisen ympäristön eroa suhteessa USA:han. USA:ssa on paljon vahvempi kasvupotentiaali, ei vähiten siksi, että maan työvoima kasvaa vastedeskin ja sitä on helppo kasvattaa maahamuuttoa helpottamalla. Siksi USA:ssa ainakin jossain määrin pätee edelleen päättäjien ja ekonomistien perinteinen asenne: ”kasvu hoitaa valtionvelan”. Euroopan ja Suomen väestöpyramidit ovat kuitenkin matkalla aivan toiseen suuntaan. Kun työikäinen väestö vähenee, tulevaisuudessa on entistä vähemmän aktiivisia ihmisiä arvonlisää ja veropohjaa luomassa. Siksi julkinen velkaantuminen on nyt meillekin paljon riskaabelimpaa kuin vaikkapa 1970-luvulla, jolloin suurten ikäluokkien parhaat vuodet olivat vielä edessä. Kuten HSTV-keskustelussa Markus Jäntin kanssa totesin, 1990-luvun lamaa seurasi todella kovan kasvun (5-6%/v) vuosia, jotka kyllä kuin itsestään helpottivat julkistalouden tilaa. Nythän ei juuri kukaan enää ennusta nopeampaa kuin noin 1,5 prosentin trendikasvua tällä ja ensi vuosikymmenellä. Ei ole näköpiirissä mitään erityistä ”nousukautta”. Olemme 2-3 prosenttiyksikköä tasapainotason alapuolella, ja talouskasvu voi yltyä ehkä 2 prosenttiin kun elvymme, mutta sen jälkeen kasvu on vain tuottavuuskasvun varassa.

Toiseksi, kuten Etlan tutkijat sekä Anders Borg ja minä olemme korostaneet, Suomea vaivaa ilmeinen kilpailukyvyn heikkouden ongelma. Karu tosiasia on, että yksikkötyökustannuksemme nousevat ilmeisesti vielä tänä ja ensi vuonnakin nopeammin kuin euroalueella keskimäärin, eikä korjausliike paremman kilpailukyvyn suuntaan ole alkanut. Kotimaisen kysynnän vahvistaminen nostaa vääjäämättä myös kustannuspaineita. Siksi finanssipolitiikan linjankin on syytä olla pidättyväinen, ellei sitten saada näyttöä siitä, miten työmarkkinaosapuolet aikovat uudistaa palkkaneuvotteluja niin että kilpailukyvystä huolehditaan. Tämäkin näkökohta saa tukea taloustieteellisestä tutkimuskirjallisuudesta, jossa on osoitettu että pienen euromaan finanssipolitiikan on pidettävä tähtäimessään paitsi työttömyyttä myös maan kustannustasoa.

Näistä syistä on mielestäni ilmeistä, että on viisainta valita vähittäisen sopeutuksen tie. Ilman muuta parasta olisi se, että onnistuttaisiin sopimaan rohkeista rakenneuudistuksista, joilla työllisyyttä nostetaan pysyvästi. Tämä oli Anders Borgin kanssa laatimani raportin yksi keskeinen johtopäätös, ja sitä ei voi näin vaalien alla kyllin korostaa. Jos työllisyysaste saadaa nousuun, julkistalouden sopeutustarve on pienempi, ja talouskasvua ei tarvitse salvata ylenpalttisen kireällä finanssipolitiikalla.


Olen ehdolla eduskuntavaaleissa Helsingissä Kokoomuksen listalta. Vaalisivuni on avattu osoitteessa www.juhanavartiainen.fi. Käy tutustumassa! Tule myös mukaan keskustelemaan taloudesta, hyvinvointivaltion tulevaisuudesta ja muista vaalien tärkeistä kysymyksistä Facebookissa ja Twitterissä #Vartiainen2015.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (42 kommenttia)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Olen samoilla linjoilla:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191511-m...

Millainen konsensus asian tiimoilta Kokoomuksessa on?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Mitenkähän olisi, jos alimpia palkkoja korotettaisiin, jolloin tuloerot jonkin verran tasaantuisivat ja syntyisi uutta ostovoimaa. Parhaiten tämä olisi toteutettavissa rahamääräisillä hyvinkin maltillisilla korotuksilla.

Kokoomus kauppaa verohelpotuksia, mutta ainoa varma lopputulos niiden kanssa on, että valtion verotulot alenevat. Alimpien palkkoja korotettaessa ei verotukseen tarvitsisi puuttua mitenkään.

Keskituloisista ja varakkaista ei kannata huolehtia. He kyllä pärjäävät ja jos pienituloiset saavat vähän enemmän käyttörahaa, se menee taatusti kulutukseen, jolloin tavaroiden ja palvelujen kysyntä kasvaa ja talous elpyy. Pienituloiset eivät juuri veroja maksa, mutta tällä keinolla he maksaisivat hieman aiempaa enemmän ja sekin hyödyttäisi valtion taloutta.

Mistähän syystä pienimpien palkkojen korotus ja tuloerojen tasaus kuuluu vain harvojen talousihmisten keinovalikoimaan. Kuitenkin Amerikassa on jo herätty ja ryhdytty nostamaan minimipalkkoja. Tavoitteena on, että yhä useampi työntekijä tulee toimeen palkallaan ja yhteiskunnan tukea voidaan heidän osaltaan vähentää.

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

”Suomea vaivaa ilmeinen kilpailukyvyn heikkouden ongelma.”

Kuten porvarisosialistilta voi odottaa: hyvin tasapainottava ja viisas kirjoitus. Korjausliike on tehtävä ennen muuta yksikkötyökustannuksiin, jotka heijastuvat vientiimme. Julkisen hallinnon yläpään palkat on saatava niin alas, ettei terävien ja fiksujen aivojen kannata olla julkisella puolella, vaan nämä hakeutuvat yksityissektorille, erityisesti vientiämme tukevaan toimintaan.

Julkista ylempää hallintoa voisi jo kannustavan esimerkin vuoksi saneerata kunnolla aloittaen vaikkapa kansanedustajien määrän pudottamisella puoleen ja poistamalla poliittiset avustajat, kun kerran meillä on virkavastuulla toimiva esittelijäkaarti hallinnossa.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Ei Suomen eikä Euroopankaan kilpailukyvyssä ole vikaa. Olennaisin ongelma on maksukykyisen kysynnän puute. USA:ssa on jo tartuttu tähän ongelmaan ja suuryritykset kuten Wal-Mart ovat ryhtyneet korottamaan alimpia palkkoja. Tavoitteena on nostaa ne 10 dollariin viimeistään ensi vuonna.

Nämä korotukset eivät lisää työttömyyttä, millä vähimmäispalkojen polkemista edelleen perustellaan. Päinvastoin, kun oikeudenmukaisuus lisääntyy, lisää se talouden tehokkuutta. On tärkeää saada markkinoille ostovoimaa. Varakkaat laittavat lisätulon pääosin sijoituksiin, mikä ei lisää kysyntää ollenkaan. Tästä syystä tuloerojen tasaus ja pienituloisten aseman parantaminen on tähän tilanteeseen kaikkein parasta talouspolitiikkaa.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Kun asiaa miettii, siis sitä että raha on velkasuhde (= alistussuhde), niin se menee siihen että ottamamme velka siirtää vähintään saman verran poliittista ja taloudellista määräysvaltaa pois omista käsistämme.

Ja tähän on tultu poliittisilla päätöksillä.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Kaikki tietävät mitä pitäisi tehdä, mutta kukaan ei kuitenkaan tee mitään, mitä luvataan ja mitä tehdään, ei kohtaa.
Konkretiaa tarvitaan, nyt tämä korporatismi vaan lisääntyy. Yksittäisen ehdokkaan lupaukset tehokkaista toimista on tyhjää huutelua turuilla ja toreilla. Puolueohjelma jyrää yksinpuhelut.

Jouni Nordman

Miten olisi jos alettaisiin puhua julkisentalouden kehittämisestä, jossa pääpaino on asioiden yksinkertaistamisella, jossa kansalaisen ilmoittautumiset velvollisuus Ruotsin mallin mukaisesti hoitaisi laitokset keskenään. Josta esimerkkinä opiskelutuen myöntäminen, jossa riittävä olis koulun ja verottajan ilmoitus, jolloin itse opiskelijan ei tarvitse mitään tehdä.

Tämä vaatisi kokonaan uuden arkkitehtuurin julkisen hallinon it järjestelmien, jossa vain yksi järjestelmä johon keskitetysti tiedot kerätään.

Käyttäjän mikkokangasoja kuva
Mikko Kangasoja

Julkista korjausvelkaa on miljardeja ja se kasvaa korkoa. Samaan aikaan lainaraha voi olla jopa tuottoisaa, pitäisikö siis talot ja tiet korjata?

Miten Suomeen saadaan lisää työvoimaa? Historiallisesti sitä on tullut lähinnä Venäjältä ja Virosta. Ensimmäisestä en tolkuttomasti väkeä houkuttelisi ja toisesta ei porukkaa riitä. Muualta eivät taida tulla kylmän ilmaston takia, vaihtoehtoja on paljon muitakin.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Kreikka harkitsee julkisen velkansa auditointia. Voip jäädä Suomen rahat saamatta http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1920...

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kreikan konkurssissa Suomelta jäävät saamatta ne tukirahat ja takuuosuudet, jotka myönnettiin ilman vakuuksia. Urpilaisen aikaan tehdyt ratkaisut antavat takaisin sentään takuuosuuden eli vähän vajaan miljardin. Siinä se sitten onkin. Vararikko on ratkaisuna Suomelle selkein ja ehken paraskin. Vastuita tulee mitä tulee, mutta siihen ne sitten jäävät. Syntyypähän siinä tilanne, josta voi lähteä eteen päin puhtaalta pöydältä.

Käyttäjän JonneNkki kuva
Jonne Näkki

Vartiaisen blogissa talouspolitiikan olennainen osa eli rahapolitiikka jätetään mainitsematta kokonaan.

Kansantaloustieteen peruskirjassa valtion talouspolitiikka jaetaan kahteen osa-alueeseen, eli:
1. Rahapolitiikka ja
2. Finanssipolitiikka

Näitä molempia tarvitaan talouden ohjaamisessa. Aiheesta on lisää mm. Wikipedia-artikkelissa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Talouspolitiikka
Wikipedian artikkeli jakaa talouspolitiikan vielä useampaan osa-alueeseen kuin raha- ja finanssipolitiikkaan, mutta tämä lienee vain jaottelukysymys.
Toisaalta kyseisen Wikipedia -artikkelin kirjoittaja on kirjoittanut että:
"talouspolitiikan osa-alueista kaikkein merkittävimpänä pidetään nykyään rahapolitiikkaa".

Rahapolitiikalla tarkoitetaan keskuspankin säätelemää korkotasoa, markkinoilla olevan rahan määrää ja rahan arvoa, eli valuuutan kurssia suhteessa muihin valuutoihin. Näistä tekijöistä päättää euromaiden osalta Euroopan Keskuspankki eli EKP.

Suomen rahapolitiikka on siis ulkoistettu EKP:lle. Suomi on siis antanut pois jos ei tärkeimmän, niin ainakin toiseksi tärkeimmän talouspolitiikan välineensä.

Juuri se että Suomella ei ole enää rahapolitiikkaa välineenään on tehnyt nykyisestä talouskriisistä vaikean ja pitkän. Ruotsilla on oma keskuspankki ja rahapolitiikka ja Ruotsi selvisikin nopeasti vuoden 2009 finanssikriisistä.

Nykyisen kriisin ratkaisemiseen ei ole käytettävissä muita keinoja kuin finanssipolitiikka, eikä se ole selvästikään ainakaan tähän saakka toiminut tai sen teho on ollut riittämätön.

Ja sen mitä olen käsittänut maailman kuuluisimman elossa olevan kansantaloustieteilijän eli Paul Krugmanin kirjoituksista, niin hän ottaa kantaa paljon myös rahapolitiikkaan, ei pelkästään Keynesiläiseen elvytykseen.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Strukturalistien ratkaisu on aina ja kaikkeen "rakenteelliset uudistukset" eli deregulaatio eli sääntelyn purkaminen. Suomeksi: antaa pääoman jyllätä vapaasti ja ryöstää kaikki mikä irti lähtee.

Mikä oikeutus silloin jää valtiolle yhteiskuntasopimus-mielessä? Ei mitään.

Kriisi on kestänyt jo kohta 7 vuotta, eikä niitä rakenteellisia uudistuksia, mitkä olisi pitänyt tehdä, ole tehty: Ei ole alettu säädellä pääoman liikeitä, verottaa veron välttelijöitä, suitsia verokeitaita tai nostaa riittävästi pankkien pääomavaatimuksia. Korppikotkarahastot hyörivät aivan vapaasti vailla mitään sääntelyä.

Ohjauskorkokin on jo nollassa.

"Vakaan euron" euroalueella euromaiden lainoilla on rahan hinta (korkotaso) erilainen.

Finanssipolitiikan keinoista on turha höperehtiä, koska Suomi tulee joutumaan rakenteellisen alijäämänsä takia erikoismenettelyyn heti vaalien jälkeen. Meidät saneerataan Kreikan kaltaiseen humanitaariseen kriisiin. Troikka lienee jo lähtövalmiina, sitä vain viivytetään vaalitaktisista syistä että saadaan saneeraussuopea hallitus valituksi.

Käyttäjän JuhanaVartiainen kuva
Juhana Vartiainen

Jonne Näkki:

Rahapolitiikka on nyt euroalueella lähes niin keveää kuin se voi olla. Siihen emme voi edes itse vaikuttaa. Siksi on parasta keskittyä siihen mikä on omissa käsissämme: työllisyyttä lisääviin rakenneuudistuksiin, julkistalouden tasapainottamiseen, palkkamalttiin jolla parannetaan kilpailukykyä.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Automaattinen lapsilisä pois. Lapsiperheille anomuksesta tarpeen mukaan.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Edelliseeni lisään. Perheellämme kaksi autoa , BMW, kolme lasta. Emme tarvitse lapsilisää mutta kuitenkin pukkaa.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Ei pelkkä "diskuteeraaminen" ja väittely talousopeista riitä, nyt olisi jo korkea aika tehdä jotain konkreettistakin. Missä lienee suomalainen talkoo-ja yhteistyöhenki. Selkäänpuukottamalla ja mustamaalaamalla ei talous kohennu.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Ottaisin kyllä vakavasti amerikkalaismallisen elvytyksen, joka on nostanut USA:n jälleen selvään nousuun:
"USA:ssa on paljon vahvempi kasvupotentiaali, ei vähiten siksi, että maan työvoima kasvaa vastedeskin ja sitä on helppo kasvattaa maahamuuttoa helpottamalla. Siksi USA:ssa ainakin jossain määrin pätee edelleen päättäjien ja ekonomistien perinteinen asenne: ”kasvu hoitaa valtionvelan”."

Miksi sama mekanismi ei muka toimisi Suomessakin?

Kyllä mekin voimme hoitaa työvoiman saannin maahanmuuttoa helpottamalla. Kasvu todellakin hoitaa valtionvelan. Suomen kokonaisvelka ei ole vielä niin suuri, että sen ei voisi antaa nousta korkeammalle tasolle, josta sitä sitten voitaisiin hiljalleen alentaa nousukauden koittaessa. Pelkillä säästöillä vajotaan yhä syvemmälle.

Valtio ei ole kuin yksityistalous. Valtion velka voi olla korkeakin, mutta maa pärjäilee kuitenkin. Äärimmäisenä esimerkkinä olkoon Japani.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Miksi meillä (koko Euroopassa) syntyvyys on alentunut uusiutumattomalle tasolle?

Johtuisiko siitä, että synnytysikäisiä naisia ei mielellään palkata (eikä ylennetä tai vakinaisteta)? Ylipäänsä miesten ja naisten pitää vaan painaa hommaa että selviää opinto-, auto-, asunto- ja kulutusluotoista, joita on joutunut ottamaan koska palkka ei riitä elämiseen?

Johtuisiko siitä, että eläminen on niin kallista että lapsiin ei ole varaa?

Johtuisiko Suomen tilanne siitäkin, että paljon suomalaisia muutti Ruotsiin 1960-70 luvuilla, joten tänne jäi vähemmän ja vanhempaa väkeä?

Johtuisiko maiden sisäisistä muuttoliikkeistä? Naiset poistuvat maaseudulta, miehet jäävät. Kaupungeissa on enemmän naisia kuin miehiä.

Intiassa, Kiinassa ja useissa arabimaissa naisia on huomattavasti vähemmän kuin miehiä ("perhesuunnittelun" seurauksena). Tuloksena runsaasti naisen puutteessa olevia nuoria miehiä. Monilla ei ole työtäkään joten naimisiin menosta ei ole toivoa (mm. morsiusrahan takia). Joten ei kun raiskaamaan, tappelemaan, rettelöimään, ihmisryöstämään, ihmiskauppaamaan.

Käyttäjän hexu980 kuva
Heikki Aukee

Suomen asemaa ei voi verrata USA:n osavaltioon joka voi hoitaa ongelmansa huoletta velkaantumalla omassa rahassa, kasvattaa ostovoimaa ja alentaa valuuttansa arvoa. Suomen asemaa tulee verrata USAn osavaltioon, jotka joutuvat sopeuttamaan taloutensa liittovaltion talouspolitiikan mukaan. Kun USA elvyttää, se palvelee osavaltioiden taloutta totta kai.

USAn huippuekonomistien suositellessa elvytystä Eurooppaan, mittakaava on Eurooppa, ei pirperoinen Suomi. Tämä on jäänyt elvytystä kannattavilta ymmärtämättä. Suomi ei voi velkaantua koska meillä ei ole omaa valuuttaa. Yksittäisen euromaan velkaantumisella on rajansa, kuten Kreikka meille opettaa.

Vasemmiston elvytyslinjalla Suomi voisi rahoittaa palvelunsa aikansa ja tukea myös talouttaan, kuten Vartiainen sanoo. Kuitenkin elvytyksen teho vuotaa ulkomaille, jolloin käteen jäävät vain omat velat ja Brysselin huuto. Suomen korkea elintaso on aina rahoitettu viennin ylijäämillä ja nyt vienti ei tuota tuloja riittävästi.

Suomessa pitäisi ratkaista miten kattaa valtion menot ja säilyttää hyvinvointivaltio. Lääkkeiksi tarjotaan kahta vaihtoehtoista tuholinjaa. Vasemmiston Kreikan tie (ylivelkaantuminen) tai kokoomuksen Kreikan tie (näivettyminen). Kummankin politiikan näytöt ovat huonot, ja toimivaksi tiedetty oman valuutan ratkaisu kelpaa vain persuille.

Ehkä puolueista on kivaa kinata kenen talouspolitiikka on enemmän oikeaa, mutta Suomen ongelmia ei niillä ratkaista. Molempien laitojen lääkkeet ovat tietenkin ihan oikeita, mutta eri ongelmiin. Kokoomus haluaa ratkaista viennin rakenteellisen alijäämän ja ovat sen vuoksi valmiita tuhoamaan hyvinvointivaltion. Vasemmisto haluaa pelastaa hyvinvointivaltion kasvattamalla rakenteellisen viennin alijäämän uusiin mittasuhteisiin. Suomen ja suomalaisten kannalta mukavempaa olisi, jos euro-ongelma ratkaistaisiin ennen kuin kokoomus on tuhonnut hyvinvointivaltion ja ennen kuin vasemmisto on vienyt Suomen konkurssiin.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

"Krugman on loistava ekonomisti, mutta hän ei ole riittävän tarkasti ajatellut eurooppalaisen (ja suomalaisen) taloudellisen ympäristön eroa suhteessa USA:han. USA:ssa on paljon vahvempi kasvupotentiaali, ei vähiten siksi, että maan työvoima kasvaa vastedeskin ja sitä on helppo kasvattaa maahamuuttoa helpottamalla. Siksi USA:ssa ainakin jossain määrin pätee edelleen päättäjien ja ekonomistien perinteinen asenne: ”kasvu hoitaa valtionvelan”."

Hakisin kyllä mallia USA:n menestyksellisestä elvytyksestä. Eivät Suomen ja USA:n taloudet ole niin erilaisia, että samat lääkkeet eivät tepsisi.
Suomikin voi ottaa maahanmuuttajia niin paljon kuin tarvitaan.

Tässä taantumavaiheessa voidaan satsata rakentamiseen ja infrastruktuuriin, josta on myöhemmin kasvun vuosina suurta hyötyä.

Suomen valtionvelka ei ole ylisuuri. Kyllähän Japanikin pärjäilee, vaikka velkaa on moninkertaisesi.

Jouni Nordman

Vain jos meillä maahanmuuttajia kohdellaan samalla tavalla kuin USA heitä kohtelee, eli sinne ei kukaan muuta sosiaaliturvan takia, eli URA ei ainakin mahdollisuuden parempaan elämään, mutta ei ala elättämään ketään.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Viimeisten tietojen mukaan Yhdysvaltain reaalinen työttömyys on 11% (sanoi senaattori Bernie Sanders) ja tuloerot ovat levähtäneet sellaisiksi, että keskiluokkaa ei oikeastaan enää edes ole.

Uudet syntyneet työpaikat ovat matalapalkkaisia, eikä niitä ole tarpeeksi korvaamaan kadonneita työpaikkoja.

Lähes palkatonta vankityövoimaa käytetään paljon.

Naisia tippuu runsain mitoin kokonaan ulos työelämästä. Viimeisin lukema oli "hieman" yli 56 miljoonaa.

Yhdysvallat on turvautunut paljolti vain laskentatapojen muuttamiseen, joten tilastointi ei yleisesti ottaen vastaa todellisuutta.

Jouni Nordman

Eiköhän tämä naisten määrä tule olemaan samallalinjalla, sillä kun julkistahallintoa järkeistetäänä, niin nais vastaiset puolet siellä on seuraavat kohteet. Eli suojatyöpaikka hävitetään kuntaliitoksesta ja valtionhallinnon järkeistämisellä. Sillä mies voittojen la hallinnon aloilla tämä järkeistäminen on jo tehty, ainoat missä saneerausta ei vielä ole tehty on sosiaali, terveys ja opetus hallinnossa, joissa naisten osuus on yli 75%.

Eli kun suurimpia kulueriä aletaan järkeistäminen, niin naisilta putoaa työpaikkoja arvioisin 50000-100000 työpaikka. Tämä suhde on suunninpiirtein se määrä joka tapahtui pankki ja vakuutus yhtiöiden järkeistämisessä.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #25

Sepä mukavaa kansantalouden kannalta... Vielä kun koulutusinflaatio ynnä teknologian tuomat itsepalvelu-konseptit kommunikaatio-, koulutus- ja hallintoaloilla syövät lisää duuneja niin voi että me ollaan kilpailukykyisiä!

Voidaan Italian tavoin alkaa laske huumekauppa, prostituutio ymv. mukaan bkt:n.

Käyttäjän AriKuivanen kuva
Ari Kuivanen

Tärkeimmät keinot parantaa kokkarivallan jälkeensä jättämää konkurssitilaa on oma KELLUVA valuutta ja oma MEIDÄN etuja ajava keskuspankki.Sen lisäksi tarvitaan rakenteellisia muutoksia ja tämän maan etujen ajaminen jättämällä väliin maailmojensylely ja euvostoliittohömppä.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Oman valuutan ja sillä pelaamisen voi unohtaa saman tien. Euro ei ole kaatumassa, eikä Suomi ole eroamassa EU:sta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Oman valuutan ja sillä pelaamisen voi unohtaa saman tien."

Sitten jatketaan tyhjiä puheita ja tehdään lisää työttömiä ostovoiman laskiessa. Kyllä ne ideologiat Neuvostoliitostakin lähtivät kun realismi voitti.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Työvoiman tarjontaa voisi Suomessa lisätä siten, että työvoiman liikkuvuutta Suomessa helpotettaisiin. Käytännössä tämä voitaisiin toteuttaa siten, että pääkaupunkiseudulle rakennettaisiin kohtuuhintaisia asuntoja ja edullisia vuokra-asuntoja. Näin työvoiman lisätarjontaa olisi juuri siellä, jonne on mahdollista syntyä uusia työpaikkoja.

Eli työvoiman tarjonnan lisääminen voisi olla kotimaista, eikä niin paljon maahanmuuttajia tarvitsisi tuoda maahamme työvoimaksi, kunhan vain työvoiman liikkumista kotimaassa helpotettaisiin.

Kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen pääkaupunkiseudulle on kuitenkin ollut jäissä jo vuosikymmenet. Syynä on se, että Keskusta ei halua, että muutto pääkaupunkiseudulle lisääntyy, ja mikään pääkaupunkiseudun kolmesta kunnasta ei halua rakentaa edullisia vuokra-asuntoja omalle alueelleen, vaan toivoo, että pienituloiset veronmaksajat muuttaisivat asumaan naapurikuntaan.

Miljardeja tuhlataan, kun pääkaupunkiseudun asuntoasioita ei saada järkevällä tavalla kuntoon kuten Kari Kivelä kirjoittaa http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015031419353817_u...

Tero Leppä

Usassa latinalaisen amerikan halpatyövoima on se joka joustaa tarvittaessa. Samaan halpatyövoimaan Usan tsloudellinen menestys ainakin osittain perustuu.

Näen että Vartiainen ajaa samaa mallia Suomeen. Palkat pohjamutiin ja halpatyövoimaa. Virolaisethan jo ovat hoitaneet meksokolaisten tehtävät Suomessa.

Mikäänhän ei tietenkääm riitä. Olisupa itse tajunnut liittyä nuorena demareihin!

Voisi meinaan ottaa pikku päiväunet töissä päivittäin siinä suden hetken aikaan.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Halpatyövoimaa tulee Yhdysvaltoihin NAFTA- ja CAFTA- "vapaakauppasopimukset" solmineista Latinalaisen Amerikan maista. Mainituilla sopimuksilla saatiin poljettua Yhdysvaltain palkkatasoa lähemmäs kehittyvien maiden palkkatasoa joten ostovoiman turvaamiseksi amerikkalaisten oli pakko turvautua kulutusluottoihin.

Se, että kaikkien sopimusmaiden työpaiakkoja katosi ja kansantaloudet köyhtyivät prosessissa ei näy taloustieteilijöitä mainittavasti hetkauttavan.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Riikka Söyring

Riikka on lempiaiheessaan. Maailmassa 5 miljardia ihmistä tekee palkatonta tai matalapalkkaista työtä, mutta Riikka mainitsee halpatyön pääpaikaksi Yhdysvallat !

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Tulotaso vuoden 1995 tasolla, minimipalkka ei elätä, yksi viidestä lapsesta elää köyhyydessä jne

* https://www.census.gov/content/dam/Census/library/...

* http://www.unicef-irc.org/publications/pdf/rc10_en...

* http://www.bls.gov/cps/minwage2013.pdf

Voit myös verrata syntyneiden työpaikkojen määriä kadonneisiin työpaikkoihin käyttämällä payroll jobs reportia ja muita lähteitä, sitten verrata mille aloille duunit ovat syntyneet ja mistä kadonneet, huomioida vertaillessasi raakaöljyn hinnan putoamisen (miten vaikuttaa, kasvoiko talous) ja tällaista talouden tilanteesta kertovaa tietoa.

Aloitetuista rakennusurakoista ja myymättä olevista, jo rakennetuista taloista kertovista tiedoista on niistäkin apua vertailussa.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Riikka Söyring

Linkkejä linkkien perään. Fakta on kuitenkin se, että maamme talouselämä ei saa energiaa ellei maahamme luoda nopeasti halpatyömarkkinoita ja vapauteta työn teettämistä estäviä säädöksiä. Kun suomalainen työvoima ei jousta maahanmuuttoa on radikaalisti lisättävä.

Ei ole mahdollista, että miljoona yksityisellä sektorilla työtätekevää ihmistä elättää 4 miljoonaa ihmistä. Kaiken lisäksi tämän maan vasemmisto esittää tälle ryhmälle lisää veroja, että neljälle miljoonalle olisi enemmän jaettavaa. Vaatimusten esittäjät ovat juuri niitä joille työ ei kelpaa, kun se ei kannata hyvien sosiaalietuuksien takia.

Ongelman ratkaisu ei ole hakea Yhdysvalloista vasemmistopropagandan tilastoja. USA:ta et voi vertailua hakea. USA:han tulee maahanmuuttajia, laillisia ja laittomia työn perään miljoonia vuosittain elättämään itsensä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Vartiaisen blogit ovat siitä hankalia, että kun hän on luupäätornistaan lausunut jumalaisen sanansa, hän ei enää osallistu mielipiteien vaihtoon.

Kannattaako tällaista äänestää?

Toisaalta olen kyllä samaa mieltä Vartiaisen kanssa, että palkkataso etenkin julkisella puolella on noussut hallitsemattomaksi, samoin eräillä aloilla yksityisellä. Ratkaisu on helppo, "sisäinen devalvaatio": kaikista kokonaistuloista (palkka, tulonsiirrot + pääomatulot) leikataan 100 000 vuodessa ylittävästä osasta 50 %. Jos tämä ei onnistu vapaaehtoisesti, se voiaan tehdä verotuksella.

Tällä yksinkertaisella operaatiolla saataisiin julkisia menoja leikattua merkittävästi, valtion ja kuntien verotuloja lisättyä ja riippuvuutta ulkomaisesta velasta vähennettyä. Jos 50 % ei riitä, leikataan lisää.

Olen varma, että Vartiainen tukee ehdotusta "110 %;sti".

Jan-Gösta Grönholm

Paljon on kommentteja niistä "lillukan varpaista".Vaikka Vartiainen on ihan oikealla asialla jää ehkä se sanasto monelle liian lavealti tulkittavaksi.
Jos Suomella ei ole riittävästi rahaa on ne lisättävä - näin yksinkertaista se vain on.Rahantuloa Suomelle saadaa vintiä lisäämällä ja kaikki joka johtaa siihen on sekä välttämätöntä että tarpeen.
Kun eri talousauktoriteetit lausuvat milloin mitäkin olisi aina huomioitava että ne sanat kuuluvat tiettyyn tilanteseen tiettynä aikana.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

"Kotimaisen kysynnän vahvistaminen nostaa vääjäämättä myös kustannuspaineita."

Taidan valaa tuon lauseen pronssiin ja laittaa seinälle. Toivoisin blogistin hiukan tarkentavan. Kansalaisten tarvitsee tehdä töitä, mutta he eivät saa kuluttaa.

Siinä meni sekin projekti. Aioin nimittäin teetättää uuden olohuoneen pöydän paikallisessa puusepän verstaassa.....ja kotimaisesta tavarasta. Pääosin.

Täytyy soittaa ja perua, koska Vartiaisen mukaan se on kansantalouden kannalta huono juttu.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Mä Antti joudun nyt korjaamaan sinua.

"Kotimaisen kysynnän vahvistaminen nostaa vääjäämättä myös kustannuspaineita."

Taidan valaa tuon lauseen pronssiin ja laittaa seinälle. Toivoisin blogistin hiukan tarkentavan. Kansalaisten tarvitsee tehdä töitä, mutta he eivät saa kuluttaa.
....

Tosiasiassahan tarkoitetaan:

Kansalaisten tarvitsee tehdä töitä mutta heidän ei pidä ansaita sillä elantoaan koska pääoma tarvitsee voittonsa ettei maailma kaadu. Kansalaiset ottakoot velkaa elääkseen että pääoma tienaa.

Alistussuhteita ei saa horjuttaa...

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Jeps Riikka. se pääoma. Eräillä on kummallinen käsitys siitä miten pääoma syntyy.

Rockefellerin visio oli tappaa kilpailijat, joskus ihan konkreettisesti ja saavuttaa monopoliasema. Hyvä liikeidea....

Pienyrittäjyys on kauhistus. Reservissä olevat työttömät saattavat onnistua jopa tienaamaan muutaman hilkun enemmän ja ovat samalla pois vapailta työmarkkinoilta. Hallitsemattomina koska aidosti omistavat oman pääomansa eli ammattitaidon. Pahinta on tietysti se, että nuo hilkut tulevat pääosin sisämarkkinoilta. Valtion talouden ja viennin kannalta tällainen tilanne on kestämätön:):).

Sosialisti en ole, päinvastoin mutta valtionohjausta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan ja avittamaan pienten yritysten mahdollisuuksia purkamalla turhat esteet.

Yksi kaveri hukkasi kameransa vaeltaessaan Pyreneillä. Toiselta hävisi seitsemän miljoonaa euroa. Molemmille kävi hyvin. Vakuutus maksoi kameran ja toinen löysi myöhemmin kadonneet rahansa;). Kameran omistaja laittoi saamansa rahat kiertoon ja osti uuden. Noista 7 miljoonasta ei tiedetä.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

He-hee... Torkku livenä! Jee!

Voinko kysyä tälleen ihan äänestäjän ominaisuudessa - nyt, kun siinä passelisti olet hollilla, vaikka et näköjään olekaan kommentoinut saamiasi vastauksia -, että mites se on ton vasaran ja ruuvarin kanssa? Pysyykö käsissä?

Me ollaan tätä asiaa pitkään pohdittu kavereiden kanssa tuolla www.trooli.fi -sivustolla, kun ei oikein tiedetä, että mitä tosimiesten hommia teikäläinen on tullut tehneeksi vai onko tullut tehneeksi mitään?

Kovasti olet puhunut työvoimasta ja sen lisäämisestä, niin sitä vaan ollaan mietitty, että onko noin niinkuin omakohtaista tuntumaa tohon aiheeseen millään muulla tasolla kuin noissa "paperimiesten" töissä?

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Johanna Sirén-Kaplas

Minä tunnen Trooli.fi keskustelut. Siellä on juuri se 20-40 vuotiaiden rasistien ryhmä joka tekee virtuaalista pörssikauppaa makaamalla päätteen ääressä 24/7.

Käyttäjän UllaSavola kuva
Ulla Savola

Vartiainen oli aivan aiheellisesti huolissaan väärinpäin olevasta väestöpyramidista Suomessa. Syntyvyys on Suomessa laskenut jo kolmatta vuotta peräkkäin. Väestön normaali uusiutumistaso 2,1 jokaista naista kohti on Suomessa kaukana ( se on nyt 1,8 lasta jokaista naista kohti).Lapsilisäleikkauksilla tilannetta on vain pahennettu. Suomessa pitäisi ihmisiä kannustaa synnyttämään lapsia. Lapsilisäleikkaus voitaisiin palauttaa esim. nostamalla takaisin yhteisöveroa, jota alennettiin 4,5% eli 800 miljoonaa euroa. Luultiin isojen firmojen lisäävän tällä työpaikkoja. Mutta kappas vain omistajat vain mittasivat Helsingin Pörssissä ulos suurimmat osingot kautta aikojen 10 miljardia sekä lisäksi listaamattomia osinkoja lähes 5 miljardia euroa. Miksi firmoja ei velvoitettu luomaan uusia työpaikkoja tällä veroalella? Tämän takiako lapsilisiä piti leikata ja perheitä koskevia veronkiristyksiä piti tehdä. Ostovoimaa Suomessa kaivattaisiin juuri nyt. Lapsilisät suurin osa laittaa kulutukseen ja talouden rattaat lähtisivät pyörimään rivakammin. Eiköhän Suomessa ole kysymys myös loppukysyntälamasta. Kaupan puolellakin ollaan aivan aiheellisesti huolissaan ostovoiman puutteesta.

Toimituksen poiminnat