Juhana Vartiainen

Hyvinvointivaltio ja markkinatalous

Mitä Suomelle on tapahtumassa? Talous ei ole kasvanut moneen vuoteen, työllisyys polkee paikallaan, suomalaiset yritykset investoivat mieluiten ulkomaille, ja valtio ja kunnat velkaantuvat rajua vauhtia.

Joudumme keskustelemaan perustavien hyvinvointipalvelujen karsimisesta. Osa poliittisesta kentästä on valmis ratkaisemaan ongelmia ottamalla niin paljon velkaa kuin ikinä markkinoilta saadaan ja odottamalla kädet ristissä kasvua. Syytetään euroa ja finanssikriisiä. Mitä ihmettä meidän maallemme on tapahtunut, minne olemme matkalla? Olemmeko kohta enää pohjoismainen hyvinvointivaltio?

Ratkaisut ovat omissa käsissämme. Hyvinvointivaltio ja markkinatalous ovat timanttinen, pohjoismainen yhdistelmä. Pohjoismaat ovat sekä vauraita että tasa-arvoisia, ja maailmalla ihaillaan meidän maailmankolkkaamme juuri siksi. Pohjoismaat ovat rohkeasti mukana globaalissa markkinataloudessa mutta pitävät samalla huolta siitä, että vaurauden hedelmät ja riskit jaetaan yhdessä ja että kaikille annetaan valmiudet toimia taloudessa.

Karu tosiasia on, että Suomi on jäämässä rajusti jälkeen muista Pohjoismaista. Kilpailukykymme on päästetty heikkenemään emmekä ole riittävän ajoissa ryhtyneet sopeutumaan väestön ikääntymiseen. Niinpä valtion ja kuntien velka kasvaa nopeasti. Hyvinvointimenot ja sosiaaliturva eivät ole nykyisellään rahoitettavissa. Meillä on kunnianhimoiset hyvinvointitavoitteet, mutta ne eivät toteudu ellei työtä tehdä enemmän. Pidennetään siis työuria, puretaan kannustinloukkuja ja helpotetaan työperäistä maahanmuuttoa. Helpotetaan työttömien työllistämistä ja kaikkien työllistämistä.

Talouden realiteetteja on katsottava rauhallisesti silmiin. Globalisaatiota ei pääse pakoon minnekään, Suomessa toimiva yritys toimii samalla globaalissa taloudessa. Meillä on oltava kilpailukykyisiä yrityksiä. Koulun on valmennettava jokainen nuori globaalin talouden haasteisiin. Sosiaaliturvan on pidettävä huoli niistä, jotka eivät pärjää.

Väestön ikääntyessä ja yritysten kansainvälistyessä on avauduttava rohkeasti kohti maailmaa. Kansainvälistyminen on hyvien ja menestyvien yritysten elinehto. Työperäinen maahanmuutto voi samoin tukea työllisyyskasvua ja hyvinvointivaltion rahoitusta. Tässä muut pohjoismaat ovat meille hyvänä esimerkkinä.

Elinkeinoelämämme kilpailukyky ei ole riittävän hyvä emmekä ole tarpeeksi vahvasti mukana digitalisaation suuressa aallossa. Suunnataan yritystuet vanhan tukemisesta uuden luomiseen.
Tarvitaan uudenlaiset toimintatavat työmarkkinoilla ja ennen kaikkea enemmän ihmisiä töihin. Otetaan rohkeasti oppia muista pohjoismaista. Niissä on otettu yritysten kansainvälinen kilpailukyky palkkasopimusten ohjenuoraksi. Niissä on uudistettu eläkkeitä ja turvaverkkoja niin, että työnteko on houkuttelevampaa. Niissä on jo kauan nähty se, miten talous voi kasvaa ja innovoida kun tehdään ihmisten ja yritysten maahantulo helpommaksi. Niissä on myös lähdetty yhteistyössä uudistamaan toimintatapoja siten, että työnantajat ja henkilöstö voivat keskenään, työehtosopimusten puitteissa, entistä helpommin sopia asioista.

Tällaisilla rakenneuudistuksilla luomme talouteen kasvua ja tulevaisuudenuskoa. Samalla lujitamme julkistaloutta ja hälvennämme kotitalouksien ja yritysten epävarmuutta.

Tunnustetaan nyt yhdessä tosiasiat. Julkistaloutemme ei ole kestävällä uralla, maailmantalous on epävakaa ja turvallisuustilannekin kiristyy. Nyt on kerta kaikkiaan huono aika sotkea Suomen talous.


Olen ehdolla eduskuntavaaleissa Helsingissä Kokoomuksen listalta. Vaalisivuni on avattu osoitteessa www.juhanavartiainen.fi. Käy tutustumassa! Tule myös mukaan keskustelemaan taloudesta, hyvinvointivaltion tulevaisuudesta ja muista vaalien tärkeistä kysymyksistä Facebookissa ja Twitterissä #Vartiainen2015.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (59 kommenttia)

Käyttäjän katriinakajannes kuva
Katriina Kajannes

"Mitä Suomelle on tapahtumassa?"

Suomessa on tapahtumassa rahavallan/oikeiston vallankumous. Kaikki sen aikaansannokset ovat samoja kuin neukuissa ja Saksassa ennen:

- parhaat pois työpaikoiltaan ja vallanpitäjien määräämiin uusiin "työ"paikkoihin,
- mummut pois heille kuuluvista työpaikoista vessoja luuttuamaan,
- ikä-, puolue-, sukupuoli- yms. rasismi jyllää,
- eriarvoisuus kasvaa kun sitä kasvatetaan,
- harmaata taloutta tuetaan,
- kaikki tulonsiirrot ohjataan köyhiltä rikkaille,
- kaikki yhteiskunnassa jaetaan jäsenkirjan nojalla,
- valtapuhe on irvokasta ja vääristelee (esim. "tukiverkko" tarkoittamassa hirttosilmukkaa),
- propaganda on korvannut tiedonvälityksen,
- yhteiskunta on sairas,
- demagogia rulettaa

Käyttäjän tervoneneduskuntaan kuva
Janne Tervonen

jatketaan listaa

-laki ei ole sama kaikille
-korruptio on systemaattista
-puolueeton lehdistö puuttuu
-virkakoneisto paisuu
-poliitikot eivät ole kiinni todellisuudessa

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Jatketaan listaa II:

- poliittinen vastuuttomuus, yhteistyökyvyttömyys ja saamattomuus rehottavat
- luottamuspula, keskinäinen kinastelu ja epäisänmaallisuus vallitsevat
- jatkuva vaalikeskeinen ajattelu ja etupiiriajattelu ovat yhteiskunnan syöpiä
- sisäpolitiikka on jätetty rempalleen ja täysin EU/EMU/europolitiikan varjoon
- käytännön kokemuksen ja järjen ääntä ei kuunnella eikä oteta todesta
- pätemättömyytensä tasolla olevat untuvikot ja maallikot johtavat maatamme
- on kuunneltu ja uskottu vastuuttomia ja huijaavia finanssiauervaaroja
- tyhmästä päästä kärsii koko Eurooppa
- Ahneus ja valtapelit pääsyynä kriiseihin,demokratia ym.vajeisiin, velkoihin, itsemääräämisoikeden menetyksiin ja juridisiin pakkopaitoihin.

Otto von Habsburg: "Euroopalla ei ole kansaa, ei yhteistä poliittista kulttuuria, ei riittävän voimakasta kohtalonyhteyttä eikä vastuuntuntoa, jotta sen kansalaiset voisivat hyväksyä EU:n perustuslakisopimuksen omien lakiensa yläpuolelle."

KYSYMYS: Voiko "sopimus" juridisessa hierarkiassa ylittää - akateemisesti katsoen - kansalliset perustuslait? Sopimukset,määräykset ja asetukset ovat normeina perustuslakien alapuolella. Tässä on ilmeinen ristiriita.

PS. - Talouden teoriat ja koulukuntien oppiriidat sotkevat kansantalouksia
- Hyvinvointivaltiopuheet voidaan katsoa katteetomiksi vaalimantroiksi.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring Vastaus kommenttiin #54

Jatketaan listaa

- suuryritykset, nuo yhteiskunnan veroa maksamattomat vapaamatkustajat ovat saaneet poskettomia veroetuja jakamalla anteliaasti rahaa poliitikoille. Toisilla on jopa negatiivinen veroprosentti eli saavat palautuksia vaikka eivät maksa veroa
- verokeitaat ja "aggressiivinen verosuunnittelu"
- hallintarekisteri"uudistus" jolla helpotettiin omistusten piilottamista
- pankkivalvontaviraston ja talousrikospoliisin liian pienet resurssit
- liian kallis raha, markkinoilta ostettava euro
- se ettei haluta suututtaa äänestäjiä ja nostaa verovähennyskelpoisten luottojen omavastuuosuutta
- valtio ei maksa kunnille vaikka sysäsi valtion hommia kuntien järjestämisvelvollisuuksiksi so. valtio käyttää kuntia ilmaiseksi ja sitten kiljuu siitä, että tuottoa ei tule, rahaa ei ole, ja työtkin jää tekemättä

jne

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Siinäpä se. Ensimmäisiä tehtäviä seuraavalla eduskunnalla on palautta yrittäjien ja investoijien (myös ulkomaisten) luottamus pitkäjänteiseen poliittiseen päätöksen tekoon. Jos sitä ei tapahdu niin käydään vielä syvemmän kuopan pohjalla. Sieltä se joka tapauksessa löytyy. On hyvä muistaa, että Ruotsi ja Tanska olivat 90-luvun alussa globalisaatiossa yli 10 vuoden etumatkalla.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Hyvinvointi on enemmän toisistaan välittämistä ja hyvää elämänlaatua kuin talouskäppyröitä.

Ihmisten mielestä on tärkeää tehdä työtä, mutta taloutta voi rehellisesti rakentaa myös muilla keinoilla jo nykyään.

Kuinka vanha keksintö on oikeastaan pörssikurssit ja niiden seuraaminen: ei kovin vanha. Pörssikurssitkin ovat tärkeitä, mutta elämänlaatu ei ole yksistään niistä riippuvaista.

Käyttäjän MarkoHeikkuri kuva
Marko Heikkuri

Olen jonkin verran eri mieltä.

Jos ihmisen talous on tiukilla niin kyllä on hermotkin.

Ihmiset tekisivät töitä jos yrityksillä olisi varaa palkata.

Osakkeisiin sijoittaminen vaatii alkupääoman.

Käyttäjän velimattivanhanen kuva
Veli-Matti Vanhanen

Vartiainen:"Nyt on kerta kaikkiaan huono aika sotkea Suomen talous."
Ei hätää, kokoomus nykyhallituksen johtavana puolueena on jo sen sotkenut. Muiden tehtäväksi jää pesänselvitys.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Suomen kilpailukyky ei ole heikko eikä olennaisesti heikentynyt. Työn yksikkökustannukset Suomessa ovat asettuneet Saksan tasolle. Yhteisvaluutta-alueella tällainen lähentyminen lienee tarkoituskin, ja lähentymiselle on varmaan jokin taloustieteellinen nimi.

Vuonna 2013 työnyksikkökustannukset olivat euroina (suluissa muutos vuodesta 2012) Ruotsissa 43,00 (1,6); Tanskassa 39,80 (1,4); Suomessa 31,70 (1,9); Saksassa 31,70 (2,1) ja Itävallassa 31,30 (3,1).

Lähde: Destatis – Pressemitteilung Nr. 164 vom 12.05.2014, https://www.destatis.de/DE/PresseService/Presse/Pr...

Näiden lukujen valossa on varsin harhaanjohtavaa väittää, että Suomi olisi jäämässä rajusti jälkeen muista Pohjoismaista kilpailukyvyn takia. Toinen asia on, ettei valmistava teollisuus tietenkään voi olla Suomessa kannattavaa, jos suomalaiset yritykset asettavat kymmenen kertaa niin suuria tuottovaatimuksia kuin esimerkiksi saksalaiset, eteläkorealaiset tai japanilaiset teollisuusyritykset.

Tanskan taikka Saksan työmarkkinoita Vartiainen tunnetusti kieltäytyy ymmärtämästä ja hyväksymästä todeksi. Vartiainen kirjoittaa: ”Koulun on valmennettava jokainen nuori globaalin talouden haasteisiin” ja sitten ”Sosiaaliturvan on pidettävä huoli niistä, jotka eivät pärjää”.

Saksassa sitä vastoin on toistuvasti omalla kielellä todettu, että meillä on nyt kymmenen miljoonaa niitä, jotka eivät opi tätä, ja yhdeksän miljoonaa noita, jotka eivät opi tuota. Heillekin täytyy olla työpaikkoja omassa maassa, vaikka siis lähdetään siitä, että asianomaiset eivät nyt ole kykeneviä tai halukkaita vastaamaan ”globaalin talouden haasteisiin".

Petteri Hiienkoski

Todella kiinnostava Eurostatin tilasto! Sen perusteella Suomen ongelmana ei ole ainakaan työntuottavuus Ruotsiin nähden.

Ruotsin etuna Suomeen nähden on se että sen vientisektori on kilpailukykyisempi. Kruunun devalvointi on parantanut hintakilpailukykä. Vientiala on myös tarjonnaltaan monipuolisempi. Teollisuuden rakennemuutokseen on sopeuduttu paremmin.

Käyttäjän JuhanaVartiainen kuva
Juhana Vartiainen

Ilari Kiema:

Työvoimakustannusten tason vertailu ei riitä, vaan työvoimakustannusten nousu on suhteutettava työn tuottavuuden kasvuun ja yritysten hinnoittelumahdollisuuksiin. Meiltä on kadonnut kaikkein tuottavinta yritystoimintaa, ja työvoimakustannuksemme ovat nyt auttamatta liian korkealla suhteessa siihen, mitkä ovat yritysten työllistämismahdollisuudet.

Jouni Peltoniemi

Suomen julkinen sektori ei ole rikki. Se on yksi maailman parhaista.
Suomen yksityinen sektori ei ole rikki. Se on yksi kilpailukykyisimmistä.

Mutta Suomen € on rikki. Se pitää korjata.

Kari Savinen

Suomen talouden kääntäminen nousuun ei ole yhtä helppoa kuin vasemmistolaisen kääntyminen kapitalistiksi.

Suomella menee kaikista heikoimmin kuin yhdelläkään muulla pohjoismaalla, mutta muilla ei olekaan euroa käytössä ?

Väärän valuutan ovat jo tunnustaneet melkein kaikki muut kuin kokoomuslaiset

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Ks. tilastotiedot kommentissa #6. Ruotsissa ja Tanskassa työn yksikkökustannukset ovat euroina paljon korkeammat kuin Suomessa. Tanskan kruunu on kiinteästi kytketty euroon.

Jos Suomella olisi oma valuutta, se saattaisi päinvastoin olla varsin arvokas.

Kari Savinen

Senköhän takia Suomi maksaa mm. Tanskan ja Ruotsin alennettuja jäsenmaksuja EU:lle

Jokin tässä mättää, miksi maksamme yli 200 miljoonaa joka vuosi muiden alennettuja maksuja, voisiko Vartiainen ottaa kantaa tähän ? ja aikooko jatkaa samalla linjalla ?

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen

Myös muilla euromaills menee paremmin kuin Suomessa. Mistäköhän tämä johtuu?

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Vartiainen: "Joudumme keskustelemaan perustavien hyvinvointipalvelujen karsimisesta."
---

Kolme sanaa, jotka tulisi sekä määrällisesti että laadullisesti jotenkin määritellä tai ymmärtää yhteisesti hieman samaan tapaan: "perustavien hyvinvointipalvelujen karsimisesta".

1) Ei ole mitään "perustavaa". On vain luvattu enemmän kuin mitä on jakaa eli mihin on varaa ja kykyjä.
Se on haluamisen ja voimisen traaginen ristiriita, jota alati kielletään. "Perustavaksi" on alettu ajoittain nimittää myös kustannuksiltaan ylitsevuotavaa, jopa tarpeetonta.

2) "Hyvinvointipalvelu" sisältää oikeastaan kaksi näkökulmaa: "hyvinvointi" ja "palvelu":
"Hyvinvointi" määritellään usein byrokratian, ei asiakkaan näkökulmasta. "Palvelun" taas määrittelee byrokratia poliittisten päättäjien tuella. Se ei - kuten markkinatalous edellyttäisi - nouse asiakkaan tarpeista.
Hyvinvoinnista ja palveluista puhutaan, vaikka kumpikin olisi jo menneen talven lumia: asiakkaan kannalta. Tuottajan näkökulmastahan ne ovat ikuisesti tarpeellisia. Osa palveluista on pystyyn kuolleita tai tehottomia, mutta sen myöntämiseen eivät niiden eväät riitä.

Markkinoiden olemassaolon ne osavat hyvin kieltää tai yrittävät toimivienkin markkinoiden tuhoamista.

3) "Karsimista" ei ilmeisesti osata tehdä muutoin kuin pakon edessä. Normaali ihminen kykenee hyvin karsimaan eli priorisoimaan pois itselleen vähemmän tärkeitä asioita.
Byrokratia, eli nykyisin pahimmillaan "Pohjosmainen pahoinvointivaltio", ei juuri koskaan.

Kansalaisten tukiriippuvuudesta tuli keskusvalvotun, holhoavan ja säädellyn yhteiskunnan ylin tavoite. Se otti ykköspaikan ns. hyvinvointitavoitteelta. Hyvinvointi alkoi tarkoittaa lähinnä byrokratian hyvinvointia ja varmaa jatkuvuutta.

Soitonopettajani kertoi anekdootin:
Mies halusi muinoin ostaa junalipun Porvooseen. Myyjä totesi, ettei niitä lippuja ole, mutta "ostakaapa lippu Riihimäelle. Sinne pääsee".

Petteri Hiienkoski

Kiitos puheenvuorosta! Näkemykset ovat tuttuja.

Numerot ovat tärkeitä indikaattoreita. Vähintään yhtä tärkeää olisi tunnistaa ja tunnustaa, mitä on numeroiden takana sekä mitkä ovat niihin vaikuttavat syy-seuraussuhteet. Lyhytnäköisillä päätelmillä ja toimilla ongelmia vain siirretään väliaikaisesti tulevaisuuteen ja kenties hetkeksi pois näkyvistä sen sijaan, että niitä ratkaistaisiin kestävällä tavalla.

Se, että kestävyysvajetta ja siihen vaikuttavaa huoltosuhdetta yritetään korjata nostamalla lakisääteinen eläkeikä 65 vuoteen, on erinomainen esimerkki tästä. Siinä näennäisesti puututaan ongelman seurauksiin ja paikkaillaan ammottavaa aukkoa purukumilla, vaikka pitäisi puuttua ongelman syihin.

Näennäiseksi tämän paikkauksen tekee se, että keskimääräistä eläköitymisikää, joka on työurien pidentämiseksi olennaisempaa, uudistus ei nosta ellei työelämässä muuten jakseta pidempään. Edes ns. eläkeputken poistaminen ei korjaa ongelmaa, joka johtuu siitä, että työelämä on muuttunut aiempaa kuluttavammaksi.

Mitä raaistavammaksi työelämän muuttuu, sitä useampi tyytyisi elämään vastikkeettomalla kansalaispalkalla (perustulo) ja downshiftaisi itsensä enemmän tai vähemmän työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Tarvitaan todellista "työreformia", jossa aidosti parannetaan työelämän laatua, työsolosuhteita ja myös siihen vaikuttavaa esimiestyötä. Ehdotuksesi yhteistyön parantamisesta työpaikoilla on oikeansuuntainen, mutta riittämätön. Se edellyttää toteutuakseen valtiovallalta järeämpia toimia, ellei Eteläranta suostu kantamaan vastuutaan isänmaamme tulevaisuudesta.

Lyhytnäköiseksi seurauksien paikkaamiseksi työurien pidentämisyritykset tekee se, että ongelma johtuu väestön ikärakenteesta: syntyvyys on aivan liian alhaihen. Monet julkisuudessa esitetyt ja vireillä olevat lakihankkeet todellisuudessa vain alentavat syntyvyyttä.

Kunnon kapitalistit ymmärsivät nykyisiä paremmin avioliiton ja perheen merkityksen kustannustehokkaana "sosiaaliturvaratkaisuna" sekä taloudellisen vaurauden edellytysten ja työvoiman tuottajana. Mikään yhteiskunta ei taloudellisesti kestä sitä, että kaikki ulkoistetaan valtiolle, joka vain jakelee kollektiivista kustannusrasitetta kasvattavia privilegioita, "oikeuksia" jäsenilleen.

Työperäistä ja tarvehankintaista maahanmuuttoa tulee lisätä noususuhdanteessa, kunhan työllisyystilanne paranee. Se ei kuitenkaan yksin voi ratkaista väestörakenteen muutoksesta johtuvaa ongelmaa, vaikka maahanmuuttajien syntyvyys onkin moninkertainen kantaväestöön verrattuna.

Ihailemasi Ruotsi on varottava esimerkki siitä, mitä hallitsematon maahanmuutto on saanut aikaan. Halpatyövoiman saanti hyödyttää toki yksittäisiä työnantajia ja sitä kautta yhteiskuntaa. Massiivisesta vierasperäisen väestön maahanmuutosta aiheutuu yhteiskunnalle kuitenkin suuria kustannuksia ainakin lyhyellä aikavälillä. Lisäksi yhteiskunnan eriytyminen lisääntyy, mikä myös lisää kustannuksia.

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

Eikö työolot ole työntekijöiden, -antajien ja markkinoiden asia, ei kai yhteiskunta kaikkea säätele? Täällähän on kovimmat palkat ja eläkkeet lukuunottamatta Sveitsiä ja Norjaa.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Tässä niin Juhanalle kuin hänen bloginsa lukijoille pätevä yritysmalli, jossa niin markkinatalous kuin hyvinvointivaltio pärjäävät:

Antikapitalistinen yritys, joka tuottaa voittoa (ja hyvinvointia)
http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191776-anti...

Viesti kelvannee Nallellekin..

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Voi voi näitä taloususkonnon pappeja ja heidän saarnojaan.

He puhuvat rahasta, kun pitäisi puhua työn tuotosta, ja siitä mitä se tarkoittaa. Ei se ole rahaa, sitä ostetaan ja myydään rahalla, mutta rahaa se ei ole. Raha ei ole mitään muuta kuin vaihdon väline – toisin kuin meille on jo parikymmentä vuotta taloususkonnon ristiretkillä vakuuteltu.

Välttämätön ja tärkeä työ eivät tuota useinkaan rahaa, vaan jotain paljon arvokkaampaa. Siksi ne työt ovat julkisen palvelun piirissä, ja niin pitää ollakin. Tuon rahaa tuottamattoman työn muuttaminen rahaa tuottavaksi bisnekseksi on kuitenkin taloususkonnon päämääränä. Ja maksumiehinä olemme aina me, ja voitot käärivät taskuihinsa ne.

Se, että joudumme lainaamaan rahaa yksityisiltä ulkomaalaisislta pankeilta, ja olemaan sidoksissa niihin, johtuu onnettomasta eurojäsenyydestämme. Ilman euroa meillä olisi oma keskuspankki josta voisimme lainata niin, että laina sulisi talouskasvuun. Silloin myös kävisi selväksi että raha on niin kuin se lasketaan, eli se ei olekaan jumalallisen kiinteä ja vakaa turvatyyny, niin kuin talouspapisto meille saarnaa.

Miksi mikään (eduskunta)puolue ei aja eurosta irrottautumista? Miksi me edelleen äänestämme näitä puolueita?

Käyttäjän MirjamiParant kuva
Mirjami Parant

Juhana, tiedoksesi: Suomi on köyhä, siksi jää, jos kultaa kaivannet! Lähdit SDP:n riveistä Kokoomukseen etsimään onneasi - raha sen tuskin tuo, tuskin poliittinen ärhentely.

Matka menneeseen avaa varmaankin ymmärryksen siitä, miten kansamme eli noin sata vuotta sitten. Vähään tyytyneinä, elinkeinonsa murusista etsineinä.

Isoisäni asutti pientilaa Pohjois-Savossa, hänellä pirtti täynnä avonaisia suita. Mitä mies teki, vei kirnuttua voita jäitä pitkin hevoskyydillä Warkauden markkinoille. Leipä revittiin sieltä, missä sitä saattoi vähänkin löytyä.

Aikamme vaatimukset ovat, sanoisinko parasta A-luokkaa. Eihän meillä semmoisiin ole mahdollisuuksia, vai onko?

Järisyttävä määrä suomalaisia perheitä on työttömyyskurimuksessa. Useimmiten heidän toimeentulonsa on jätetty järjestöjen hyväntekeväisyyden kontolle.

Mitä Sinä, Juhana, siihen sanot?

Käyttäjän JuhanaVartiainen kuva
Juhana Vartiainen

Mirjami Parant:

Kiitoksia viestistäsi. Työttömän toimeentuloa kohentaa parhaiten se, että saadaan töitä. Siksi työllistäminen on tehtävä yrityksille houkuttelevammaksi. Minun mielestäni yrityksen olisi voitava palkata pitkäaikaistyötön vaikkapa määräaikaiseksikin ilman erityistä perustetta, koska yritys voisi tällöin hanakammin palkata pitkäaikaistyöttömiä. Myös yleisten palkankorotusten kanssa on nyt viisasta odottaa. Tiedämme kokemuksesta, että työllisyyden kasvu tyrehtyy siinä vaiheessa kun se johtaa suuriin palkkojen yleiskorotuksiin. 

Olen sitä mieltä, että työttömällä on oltava säällinen toimeentulo. Työttömyyskorvaus on nähtävä korvauksena siitä, että haetaan aktiivisesti työtä. Kannatan tanskalaista toimintatapaa, jonka mukaan työttömyyskorvauksen taso on hyvä, työtöntä tuetaan ja välillä hieman patistetaankin hakemaan työtä ja ottamaan vastaan harjoittelu- ja koulutuspaikkoja.

Käyttäjän SakariRajamaki kuva
Sakari Rajamäki

Juhana kannattaa siis tarveharkinan poistamista, vaikka Ruotsi ja Tanska ovat siinä pahasti epäonnistuneet.

http://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/ihmiskaupp......

– Työluvat ovat yleistyneet etenkin siivousalalla, rakennusalalla ja muilla aloilla, joissa ei ole edes ollut tarvetta ulkomaiselle työvoimalle. 66 prosenttia työluvista menee nykyisin näille aloille.

Ruotsista voi ostaa työluvan
Saatavuusharkinnan ottaminen pois viranomaisilta on Ingessonin mukaan lisännyt Ruotsissa työlupien laitonta kauppaa. Maahan pyrkivät ovat joutuneet maksamaan ihmissalakuljettajille suuria summia päästäkseen Schengen-alueelle.

– Tiedämme tapauksia, joissa ihminen on joutunut maksamaan jopa 25 000 euroa työluvasta.

– Liitot ovat tehneet tarkastuksia yrityksiin ja havainneet, että yhdeksällä kymmenestä ulkomaalaisesta ei ollut työehtosopimusten mukaisia työehtoja

Miten tällä kokoomuksen ajamalla halpatyövoimalla oikein rahoitetaan kestävyysväje. Jo tällä hetkellä maahanmuuttajien vuosiansiot ovat kymppitonni kantaväestöä jäljessä http://www.hs.fi/kotimaa/a1399170231462

ja tästäkin taulukosta näkee, että pienituloiset maksavat vain murto osan valition veroista http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015033119449545_u...

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Sisäasiainministeriön "maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatioon" eli maahanmuuttajien työllistymiseen menee keskimäärin 15 vuotta http://www.intermin.fi/download/33854_TYOLLISYYS_J...

Käyttäjän anttiliikkanen kuva
Antti Liikkanen

Kahta asiaa ihmettelen.

Toinen on se, että Vartiainen lähtee ehdokkaaksi vaaleihin, jossa hänellä on hyvä tilaisuus tulla valituksi Sibelius-Akatemiaan (mielestäni valinta lähteä ehdokkaaksi osoittaa vissiä harkintakyvyn laatua)

Toinen se, miksi hän lähtee ehdokkaaksi vaaleihin, jossa hänellä on hyvä tilaisuus tulla valituksi, mutta melkoisen todennäköisesti opposition kansanedustajaksi (Johannes Virolaisella oli kuvaava termi opposition kansanedustajan maahdollisuuksista vaikuttaa maan asioihin).

Ergo:
- FI-taloustutkimus menettää virkavapaalle osaavan kansainvälisen toimijan (jos Ruotsissa työskentelyä pidetään kansainvälisyytenä, niinkuin tohdin ajatella)
- kokenut käytännön talousosaaja menettää neljäksi vuodeksi otteensa käytännön kansantalouden taustaohjailuun, jolloin tilalle tulee kenties maan ja Vartiaisen tavoitteiden kannalta "onnettomampi sössijä" (termi tulee Kekomäki-nimiseltä terveydenhoidon superosaajalta, jolla olisi ollut loistava resepti SoTe-uudistuksen saamiseksi satamaan)

Itse Vartiaisen edellä olevan teksti on paitsi asiaa, myös kovin yleistä jargonia, jota parempaan pystyy jopa eläkkeelle siirtynyt Sailas: konkretiaa, dear Watson!

Käyttäjän MikkoLehtinen1 kuva
Mikko Lehtinen

Hyvä kirjoitus Juhana! Arvostan talousosaamistasi, kokemustasi ja vahvoja näyttöjä talousosaamisesta. Toivottavasti pääset eduskuntaan. Kokoomusta tosin odottaa ansaittu oppositiokausi, niin pettynyttä kansa on yritysjohtajia myöten Kataisen ja Stubbin näyttöihin.

Käyttäjän FindianaJones kuva
Juha Hämäläinen

“Syytetään euroa ja finanssikriisiä.”

Eikö niin saisi tehdä, jos kerran suurimmat syyt löytyvät sieltä? Heti kriisin jälkeen, vuosina 2009-2010, Suomi joutui ottamaan 10 miljardia nettolainaa per vuosi, ja sen jälkeen 5 miljardia joka vuosi, niin kuin tekee tänäkin vuonna.

Entäpä yhteisvaluutta? Kun jopa Nalle on laukonut totuuden siitä, niin miksi kokoomus yrittää sen salata? Oheisella videolla Wahlroos sanoo asian juuri niin kuin se on. Yhteisvaluutta on joustamaton, ja sen vuoksi ainoaksi keinoksi jää sisäinen devalvaatio. Klipin audio on heikkolaatuinen, mutta asiasta saa kyllä selvän.

https://www.youtube.com/watch?v=5qbRKeBe2gs

Sitten blogisti kirjoittaa: “Pohjoismaat ovat rohkeasti mukana globaalissa markkinataloudessa mutta pitävät samalla huolta siitä, että vaurauden hedelmät ja riskit jaetaan yhdessä ja että kaikille annetaan valmiudet toimia taloudessa.”

Totta, Norja on tästä hyvä esimerkki. DNB on Norjan suurin pankki, joka on samalla julkinen, eli osittain julkisen sektorin omistama. Tämä tarkoittaa, että pankille maksetut korot jäävät kansantalouden kiertoon, eivätkä karkaa ulkomaille, kuten meillä. Lisäksi Norjan keskuspankki hallinnoi maan kansallista öljyrahastoa. Se on maailman suurin rahasto, josta jokainen Norjan kansalainen omistaa osuuden.

Entäpä meillä? Suomessa toivotetaan ulkomaiset kaivosyhtiöt tervetulleiksi hakemaan mineraalit ja kaivannaiset ilmaiseksi. Lisäksi niille rakennetaan vielä infra valtion toimesta – kuten nyt esimerkiksi Soklin kaivokselle aiotaan tehdä – jotta yhtiöiden on helpompi kuljettaa tavara maailmanmarkkinoille.

Tässä kohtaa on kyllä pakko yhtyä Vartiaisen ihmettelyyn: “Mitä ihmettä meidän maallemme on tapahtunut, minne olemme matkalla?”

Kari Savinen

Juuri näin, tässähän se on pähkinänkuoressa. Muistan tuon paneelin hyvin, josta klippi kertoo.

Sitä ihmettelen, että miksi poliitikot eivät halua huomata näin yksinkertaista asiaa.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

JV: "Karu tosiasia on, että Suomi on jäämässä rajusti jälkeen muista Pohjoismaista."

Islanti on juuri osaltaan lopettamassa yksityisen rahanluonnin. Kolmessa muussa pohjoismaassa toimii itsenäinen keskuspankki ja jokaisen olot poikkeavat vähän toisistaan. Norjalla on eniten sanansijaa Unionin asioihin, niin paradoksaalista kuin se onkin, ja tämä johtuu Norjan ETA-sopimuksesta: Unionin ulkopuolisena maana se pääsee osaltaan vaikuttamaan Unionin lainsäädäntöön toivomuksineen. Ruotsin ja Tanskan, Unionin jäsenvaltioiden, keskinäinen ero talouspolitiikassa on siinä, että Ruotsin kruun kelluu vapaasti, kun taas tanskan kruunu on sidottu euron kurssiin. Yhtäkaikki, kaikilla kolmella on säätöväline, josta Suomi on luopunut: Suomi voikin huonoiten ja suunta on alaspäin.

Suomen alaspäin suuntaan sinä ja kaltaisesi toki voitte vaikuttaa. Tuo vaikutus rajoittuu lähinnä siihen, miten jyrkässä kulmassa Suomi pudotetaan pohjalle. Sinä ja kaltaisesi lausuntoinenne ja suosituksinenne olette osa ongelmaa, ette ratkaisua. Se sinun ja kaltaistesi niin saman puolueen vaaleanpunaisessa kuin sinimustassa osastossa on tosin ensin itse käsitettävä, eikä siihen näytä korrelaatiokertoimet riittävän.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Myös Kreikka harkitsee ilmeisesti eroa ikuisesta eurosta ja siirtymistä kansallisesti omistettuihin pankkeihin.

Brittilehti The Telegraph raportoi Kreikan suunnittelevan pankkiensa kansallistamista sekä rinnakkaisen valuutan käyttöön ottamista euron rinnalle selvitäkseen maksuista kotimaassa. Kreikalla ei ole tarpeeksi rahaa maksaa IMF:lle €458 miljoonaa eikä sosiaaliturvan, palkkojen ja eläkkeiden maksamiseen Euroopan unionin Kreikalta vaatiman talouskurin jälkeen.

- Olemme vasemmistohallitus. Jos meidän pitää valita IMF:lle maksamatta jättämisen ja oman kansan vararikkoistamisen välillä, valinnan vaikeutta ei ole, kertoi vanhempi virkamies.

Ateenassa ollaan sitä mieltä, että Euroopan unionissa ei oikein olla vielä sisäistetty sitä, että poliittinen maasto Kreikassa on radikaalisti muuttunut, ja että euroryhmän on syytä tulla Kreikkaa vastaan mikäli haluavat välttää koko rahaliiton romahtamisen.

The Telegraph - Ambrose Evans-Pritchard, Mehreen Khan: Greece draws up drachma plans, prepares to miss IMF
http://www.telegraph.co.uk/finance/economics/11513...

Käyttäjän henriautero kuva
Henri Autero

Tyypillistä porvarismia tämä Juhanan kirjoitus. Ihmiset kasvatetaan porvarismiin. Kansan äänen agenda leikkauksille on paras. Kapitalismi on lakkautettava (ainakin nykymuodossaan). On siirryttävä suljettuun sosialismiin. Silloin pääomat eivät voi liikkua vapaasti. Suljetulla sosialismilla tarkoitan sellaista valtiota minkälainen Suomi oli 1980-luvulla. Sosialismiahan se pohjoismainen sosiaalidemokratiakin on. Tosin maltillista sellaista.

Kansan äänen lukijana olen Suomen työväenpuolueen fani. Nyt kun itsenäisyyspuolue (ipu) on nousussa niin tuen sitä. Mielestäni ipun ohjelma ajaa hyvin pitkälti tuota suljettua sosiaalidemokratiaa. Siinä puhutaan mm. hyvinvointivaltion palauttamisesta ja EU-erosta.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Ei ole todellista..Valokuva on rasteroitu,siinä se.Kokoomus käyttääkin kalliita photon ottajia,mielikuvat ja psykologinen vaikutus.Ollaan oikein yritetty luoda kuvaa "suurmiehestä".Hoh hoijaa..
SDP ja kokoomus,niin..?EUn sosialistinen kommuuni yhdistää,eliitin koko kirjo samassa paketissa.
Jos ei vartijainen satu tietämään,ihmiset eivät usko kaikkea mitä poliitikot ja opportunistit suustaan päästävät,urpilaisen ja kataisen ajat muistaa jokainen,ja edelleen sama vanha laulu jatkuu..kulunutta ,vanhaa ,jankutusta.

Eikä muuten kannata satuilla eläkkeistä,sos.tuista,palkoista jne.Suomessa ei ole palkat korkeat,ei eläkkeet(paitsi suojatyöpaikkalaisilla,ja ent.edustajilla,pressoilla,jne.niillä,joilla on valtion firmoissa johtajien palkoilta jääty jne.jne.)

Suomessa ei ole osattu,eikä haluttu korjata mitään niistä asioista,joilla korjataan työnteon helpottamista,nämä teidän palkan alennuksenne,veronkorotuksenne,sanktiot,sossuilut ynm.eivät siihen auta.Kivikaudelle olette jääneet.Sama koskee sos.turvaa ynm.Sivistysvaltioissa nekin on hoidettavissa samalta luukulta,tai oikeastaan netin kautta samasta paikasta.Lapsilisä on Suomessa pohjoismaiden ALHAISIN,Norja maksaa kylmälisääkin jne.jne.as.lisät ynm.haetaan Ruotsissakin yhdeltä luukulta.Norjassa ei yksinhuoltajakaan tarvitse kerjätä ruokaa leipäjonoissa jne.

Täällä on muuten maahanmuuttajien eläkepommi odottamassa,tiedoksi vaan.Kielitaidottomat tarvitsevat siis kohta suomalaisten veronmaksajien apua,jotta saavat oman kulttuurinsa ja kielensä mukaista palvelua.Kokoomusko maksaa,vai 1000 euroa kk.eläkettä saavat vanhukset,ja pee aukiset nuoret ja työttömät.Just Syyrian 15 miljoonaa,mistä revitään omille?Huostabisneksestäkö 1,4 miljardia vuosi,voisi toki karsia sieltäkin niitä ulkolaisia veroparatiisi jättejä,ja muita välistä vetäjiä.Totta.Mitäs sanoo siihen eduskunnan komitea..
ei taida miellyttää.
Vai tulisiko itku sijoittajille,ja osinkoja vetäville..

Suomessa ei edes haluta työttömyyteen ratkaisuja,se ei ainakaan ole vartiaisen maahanmuuttajien lisääminen.Aasiasta porukkaa,ja suomalaiset pienpalkka alan duunarit ulos.Miten kukaan normaali ihminen luulee,että duunit lisääntyvät sillä mallilla.Ai niinkö,että saksan malliin tehdään sosiaaliluukun avustuksella kahta kolmea duunia??Joku ne eu alueen 26 miljoonaa työtöntä saa niskaansa,ilman aasiasta otettujakin.
Eu alueella joka neljäs lapsi elää köyhyydessä, ja tämä köyhyys periytyy heidän lapsilleen.Täällä on suomessa SOS-lapsikylät,Pelastakaa lapset ry(kehitysmaiden avustusjärjestöjä,nälkä,orpous,sotaan menetetyt perheen jäsenet,sukulaiset jne) ynm.ynm.eli 650 päinen lauma perheiden kimpussa rahastamassa,plus konsernit laitoksineen.

Mikä KEHITYSMAA tämä siis on?Ja missä todellisuudessa kokoomuslaiset elävät?Koronkiskontafirmat,400 000 luottotietonsa menettänyttä,perheet pelkäävät kotinsa menettämistä ..Koteja pakkomyydään.Ei taida todellisuus maistua.

Voi,voi,ei paremmin sano.

Käyttäjän ekqvist kuva
Marko Ekqvist

Hei Juhana, en arvosta jostain syystä kovin korkealle nykyjohtajista "johtaja" -nimikkeellä olevaa koska pääsääntöisesti nämä "johtajat" ovat johtaneet maamme tilaan, joka ei ole kovin kestävällä pohjalla. En missään nimessä ole mikään herravihaaja, mutta toki toivoisin, että kovaliksaiset virkamiesjohtajat tekisivät konkreettisia ehdotuksia tilanteen korjaamiseksi. On toki hienoa ja esteettistä verrata (benchmark) aina omaa toimintaamme muihin pohjoismaihin, mutta tietyissä asioissa se on vaan aika irrelevanttia. Eikö me pelata nyt omaa peliä ja se peli on tässä ja nyt. Minua ei kiinnosta Ruotsin maahanmuuton onnistuminen tai mikä näkökulma nyt otetaankaan. Tanskaan vertaaminen on tietyillä sektoreilla perusteltua, mutta .... Minua ja muita Suomalaisia kiinnostaa Suomen tilanteen realistinen arvio esim. maahanmuuttoon liittyvien kustannusten kantokykyyn. Pientä epävarmuutta tulkitsen myös edellä kohdassa "...työperäinen maahanmuutto voi samoin tukea työllisyyskasvua...". Olen samaa mieltä tässä kohtaa, mutta vain siltä osin, että mielestäni meidän tulee ottaa maahan ensisijaisesti korkeastikoulutettuja Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeitä resursseja.

Sitten vielä, kun "kovaliksainen" virkamies sanoo jotain mediassa, niin varmaan tiedät ns. spekulaatiovoiman ja siihen liittyvän vastuun? Tämä siis kuittina tähän em. tekstiisi ..."Samalla lujitamme julkistaloutta ja hälvennämme kotitalouksien ja yritysten epävarmuutta."...

Mikäli sinulla on lisäkysymyksiä em. tekstiini, niin voit toki laittaa lisäkysymyksiä vaaliemailiini: marko@ekqvist.fi

TYÖTÄ - TOIVOA - TURVAA = 157

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Kun kantaruotsalaisten työllisyysaste on huippuluokkaa, 82 % ikäluokissa 20 – 64, niin vastaavasti ulkomaalaisperäisten työllisyysaste oli vain 57 %. http://www.tino.us/2013/12/skakande-ny-rapport-fra...

Suomessa EVA totesi raportissaan, että yli 56-vuotiaan on mahdoton työllistyä enää. Miten itse korjaisit tätä työttömyyttä eläkeputken poistamalla.

Ansiosidonnaisen lyhentäminen puoleen, jota myös kannatat, merkitsisi sitä, että ihmiset eivät jäisi kotipaikkakunnalleen odottelemaan, josko sieltä löytyisi töitä, vaan muuuttaisivat pääkaupunkiseudulle. Miten tähän ajatukseen maaseudun tyhjentämisestä suhtautuu tuleva pääministeripuolue Keskusta?

Käyttäjän IiroKoppinen kuva
Iiro Koppinen

Hyvä kirjoitus.
"Ostovoima" velalla on kauhistus.
Yksi olennainen sisäiseen devalvaatioon liittyvä asia jäi pois:
Suomen palkat ja eläkkeet ovat 15 % Ruotsia ja Saksaa korkeampia ja tämä ei korjaannu puuttumatta niihin myös suoraan.

Kari Savinen

Suomalaisten palkat ovat suhteessa yleiseen hintatasoon, verot, ruuan hinta, autojen hinnoissa oleva kohtuuton verotus ym. aiheuttavat sen että suomen palkkataso ja siten myös eläkkeet ovat tällä tasolla.

Joten ensin näille asioille pitää tehdä korjaus

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Mutta siihen Eu tähtää, ostovoiman kasvattamiseen (yksityisten) velalla. Niin ainakin EKP:n Draghi sanoi Helsingissä käydessään http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1813...

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Ei Suomen eikä koko Euroopankaan talouden takkuamisen syynä ole heikko kilpailukyky, vaan kansalaisten alentunut ostovoima. Kiritystoimilla tilanne siitä vain pahenee. Varsin yleinen väite on, että vienti alkaa vetämään ja tilanne paranee, kun alimpia palkkoja ja etenkin sosiaalietuuksia alennetaan.

Kutenkin useimman viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, etteivät alimpien palkkojen maltilliset korotukset lisää työttömyyttä, sillä kansantalous ja myös työnantajat hyötyvät tällaisesta palkkapolitikasta. Amerikassa muuten on jo siirrytty vähimmäispalkkojen korotuksiin, koska siten markkinoille saadaan nopeimmin kipeästi tarvittavaa kysynnän lisäystä.

Alimpien palkkojen korotusten hyötyjä ovat
1. Työntekijöiden työmotivaation kohentuminen
2. Työvoiman vaihtuvuuden väheneminen
3. Työorganisaatioiden tehokkuuden nousu
4. Palkkatasa-arvoisuuden parantuminen
5. Kulutuskysynnän ostovoiman kasvu

Etusijalle pitää nostaa solidaarinen palkkapolitiikka , jota toteutetaan rahamääräisillä maltillisilla palkankorotuksilla. Näin tehtiin Suomessa 1970 -luvulla, jolloin Suomen talouskasvu oli hyvin ripeää. Prosenttikorotukset suosivat hyvätuloisia, eivätkä samalla tavoin lisää ostovoimaa, mikä on talouskasvun perusedellytys.

Käyttäjän JuhanaVartiainen kuva
Juhana Vartiainen

Viljo Heinonen:

Nyt pitää ensisijaisesti pidättäytyä yleisistä palkankorotuksista, jotta suhteelliset yksikkötyökustannuksemme eivät enää kohoaisi. Palkkojen nostaminen kotimaassa voisi hetkellisesti lisätä toimeliaisuutta Suomessa, mutta se pahentaisi edelleenkin vientiyritystemme ahdinkoa. Juuri tulleiden tietojen mukaan Suomen vienti on alkuvuonna edelleen supistunut.

Heli Hämäläinen

Mitähän ne "perustavat hyvinvointipalvelut" voisivat olla? Vanhainkodeissa säästetään vaipoissa ja hoitajien vaatteissa, kouluissa alkavat olla työkirjat kortilla, samoin työrauha. Palveluja on ohennettu äärirajoille.

Mutta toisaalla on hallintoa kuten VATT. Samoin on koko ajan kasvava sosiaalibisnes, jossa yksityiset lastensuojelulaitokset ja vanhusten hoitolaitokset yrittävät saada jokaiselle hoidettavistaan hullun paperit tai mielialalääkkeet rauhoittavilla, jotta olisi helpompi hoitaa tai korvaus nousisi 150 eurosta päivä 800 euroon päivä. Sosiaalipalvelujen ydin on, ei suinkaan asiakkaan toimintavapaus tai perusoikeudet, vaan että keskiluokkaisista ämmistä koostuva virkamieskööri päättää puolestasi mikä on sinulle hyväksi, eli heidän puoluekavereilleen, yksityisille hoitolaitosten pitäjille hyödyksi. Yhä enenevästi sekä Neitsytsaaret että kokoomus syövät pöydässäsi. Lastensuojeluilmoituksia voi tehdä kuin Stasin ilmiantoja kenestä tahansa ja se johtaa kuulusteluihin. Lopputulos voi olla ilmoituksen kohteelle onneton, mutta perustavat hyvinvointipalvelut saavat tutkittavasta asiakkaan kapasiteettinsa tilkkeeksi. Eikä siinä vielä kaikki. Raha-automaattiyhdistyksen varoilla voidaan hoitaa vielä tilanne niin, että perheestä voidaan hyödyntää kaikki osat.

Perustavat hyvinvointipalvelut ovat systeemin tapa suojella esim. Vartiaisen omaa pestiä. Suomen ongelma on arvoketjujen puute.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvoketju

Meillä rahapolitiikalla hoidetaan tilanne, jossa padot kielletään ja pellot jätetään tulvien alle. Kaikenlaisista sirkuttajista kiinnostuneita suositaan. Ketään ei kiinnosta miten saataisiin syötävää. Ei kiinnosta onko meillä tässä maassa enää tuotantoketjujen pyörimiseen tarvittavia kriittisiä arvoketjujen osasia, siis yrityksiä, siis sellaisia, jotka mahdollistavat hyvinvoinnin. Rahapolitiikan suojaamattomuus lopettaa toiminnan, jossa kannattavuus on perinteisesti ohuen marginaalin varassa, mutta bisnes on avoin liikeriskille ja rahoitusriskille.

Käyttäjän TuomoHaavisto kuva
Tuomo Haavisto

Jos ja kun pääomat hakeutuvat "pörssipelaamiseen" eivätkä reaali-investointeihin, markkinatalous ja hyvinvointivaltiot ovat pulassa. Kovin vähän pohditaan investointien vähäisyyden syitä saatikka sitä miten investoinnit saataisiin nopeasti kasvuun. Leikkauslistojen lisäksi kaipaankin esityksiä investointeja lisäävistä toimista. Rakenneuudistukset ja investointiedellytysten kehittäminen eivät ole toisiaan poissulkevia toimia eli molempia voi tehdä samanaikaisesti.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Tuomo Haaviston havainto on asian ydin. Rikkaiden tulonlisäykset eivät lisää muuta kuin pörssiosakkeiden kysyntää, eikä niitä sellaisenaan voi syödä, juoda, pukea päälle, eikä niissä voi asua. Aidot investoinnit ovat aivan liian hidas ja epävarmakin keino omaisuuden lisäämiseksi.

Siihen verrattuna pelaaminen tuottaa nopeita ja suuriakin pikavoittoja, olkootkin, että voitot ovat vain tyhjiä odotusarvoja. Sillä ei ole väliä, kun niihin eli kasvukupliin kuitenkin eniten sijoitetaan.

Investoinnit saadaan kasvuun, kun synnytetään aitoa kulutuskysyntää. Avain siihen on pienimpien palkkojen korotukset. Niillä ei osakkeita ostella, vaan vaikkapa uusia vaatteita ja jopa parempaa ruokaakin, että sellaista.

Niin, mitä köyhät rahalla tekevät? Laittavat menemään kaikenlaiseen joutavaan, mutta hetkinen. Sepä juuri laittaisi talouteen vauhtia ihan aikuisten oikeasti, eikä vain lisää lukuja perimmältään arvottomaan osakepyramidiin

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

"Hyvinvointimenot ja sosiaaliturva eivät ole nykyisellään rahoitettavissa."

Kuinka montatuhatta kertaa tätä joutuu toistamaan? Työttömyys oheiskuluineen on suurin yksittäinen menoerä taloudessamme. Lähes neljänneksen maamme itsenäisyyden historiasta meillä on ollut suurtyöttömyys. Työttömyyteen pitää puuttua tosissaan.

Totta hemmetissä vienti on tärkeä tai tärkein, mutta se ei saa olla itseisarvo. Sisämarkkinat luovat helposti 200 000 uutta työpaikkaa jos vain annetaan aito mahdollisuus yrittämiseen. Kauniista lupauksista huolimatta näin ei ole tapahtunut.

Valitettavasti Vartiaisen kaltaiset teoreetikot kuvittelevat tai haluavat yleistää työn määritelmän lomakkeen tai käppyrän muotoon josta muodostetaan sitten kansantalouden kokonaiskuva. Lopputuloksena on tämän blogin kaltaiset ulostulot.

Näiden veijareiden on mahdoton kuvitella, että on myös pöydän takaista työelämää. Sellaista, jossa painetaan hampaat irvessä raskasta päivää tai pitkää ilman ylityökorvauksia. Viisvitosena on paikat paskana tai henkisesti lopussa, jolloin on täysin turha mennä sanomaan, että jatka työuraa tulet muuten liian kalliiksi kansantaloudelle.

Tottakait on kätevämpi ja ennenkaikkea helpompaa tarkastella asioita kun tarkoituksellisesti unohdetaan työelämän rakenteen monivivahteisuus. Vartiainen ja kaltaisensa tekevät hirvittävän erehdyksen, kun alkavat soveltamaan näitä teorioitaan käytäntöön. Todellisuus on ihan muuta.

Periaatteessa kyseessä on vanha muna tai kana teoria. Teoria on sikäli ontuva, tarvitaan myös kukkoa. Kehoitan blogistia, mitä suurimmalla kunnioituksella laskeutumaan todellisuuden tasolle ja kehittämään todellisia ratkaisuja.

Kyse ei ole työaikojen pidentämisestä, eikä edes työperäisen maahanmuuton lisäämisestä. KYSE on siitä, miten nuo asiat voitaisiin VÄLTTÄÄ.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Konkretiaa Vartiainen. Esität vain listaa jo kauan tiedossa olevista ongelmista.
Missä reaaliset toimet ja muutokset?

Ainut selkeä viesti oli, että suunnataan yritystuet vanhan tukemisesta uuden luomiseen. Mutta siitäkin puuttuu, että miten.

ulf fallenius

Vartianen sanoisit vaan suoraan numeroilla mitä se vaatii että Suomi lähtee nousuun. Voin auttaa se vaatii palkkadevalvaation 30% missä projekti on jo käynnissä mutta maalissa ei vielä olla ja sitten se vaatii kokonaisveronasteen laskua 10%.Tästä on kysymys kuin kilpailukyvystä on puhe ja sekin on totta että paskatöihin tarvitaan ulkoperäistä työvoimaa ja myös työuran pidennystä mutta ne eivät yksin pelasta Suomea.Toivoisin että alettaisiin puhumaan totuuksia eikä jättää aina sanomiset puoleenväliin.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Ulf, lisäisin sen, että myös asumis- ja elinkustannuksista pitäisi pystyä leikkaamaan saman verran, jotta ostovoima riittää muuhun kulutukseen.

ulf fallenius

Se tapahtuu kuin verotus lasketaan ei juuri millään muulla.

Jouko Silvennoinen

Ei Vartiainen sano mitään Ulf hänhän on näitä suuria tietäjiä jotka ovat olleet vuosikymmenet nostamassa tätä maata suosta, joskus vain on pikkuse menny neuvot metsään, olisikohan tuolla suuromistajien ahneudella mitään vaikutusta talouteen.

ulf fallenius

No mitkä on sinun lääkkeet ei kait mitkään ja kyllä duunareitten ahneus rajatonta Suomessa puhumatta hulluista lakkoista.

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Kerro Vartiainen

1) Miten on mahdollista, että työ (=työtunnit) eivät ole lisääntyneet
Suomessa, vaikka Suomen talous kasvoi 2-3 kertaa nopeammin kuin
EU-maiden keskiarvo (BKT lähes kaksinkertaistunut) 90-luvun laman jälkeen
aina finanssikriisin alkuun asti (15v)?

2) Miksi talouden kasvu ei enää luo työpaikkoja, vaikka kaikki poliitikot, EK, ay-johtajat ja taloustoimittajat niin väittävät?
Tuottavuus kasvaa markkinoita nopeammin josta seuraa että nollasummamarkkinoilla vientiosuuden kasvattaminen ei kasvata markkinoiden kokonaiskysyntää, koska palkkoja pyritään pitämään alhaalla.

Ettekö te ymmärrä, että rahaton ei osta. Yritys ei työllistä ilman maksavia asiakkaita.

3) Suomessa uusista työpaikoista on 80% ns. "paskatyöpaikkoja". Millä lailla "paskatyöpaikkojen" määrän kasvattaminen palkkamaltilla, nollalinjalla, nollasopimuksilla ja "työelämän joustavoittamisella" muka lisää talouskasvua?

4) Yrittäjille on annettu verohelpotuksia, varallisuusvero ja
kelamaksut poistettu, yhteisöveroa alennettu 26 prosentista 20 prosenttiin mutta uusia työtunteja ei ole syntynyt.
Veronalennusten dynaamiset vaikutukset?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

"Ettekö te ymmärrä, että rahaton ei osta. Yritys ei työllistä ilman maksavia asiakkaita."
Tässä Riikka Söyring osuu naulan kantaan. Markkinoille pitää saada enemmän ostovoimaa. Siihen eivät varakkaiden tulonlisäykset auta, kun ne eivät mene kulutukseen vaan sijoituksiin ja viime kädessä johonkin talouskuplaan, joka särkyessään lamaannuttaa taloutta entisestää. Miksi siis ei suunnata tulonlisäystä sinne, mistä se siirtyy aitojen tuotteiden ostovoimaksi. Tämä on suuren luokan valtapeliä. Se lienee ainoa selitys.
ä

Käyttäjän TuomoHaavisto kuva
Tuomo Haavisto

Mielestäni ostovoiman lisäys eli verotuksen kevennys pitäisi kohdistaa "työn ostamiseen". Kotitalousvähennyksen merkittävä lisäys edistäisi tätä parhaiten. Olenkin ihmetellyt miksi tämä "nopea keino" ei kelpaa työllisyyden lisäämiseen. Puolueiden tai ehdokkaiden ohjelmista en ole huomannut kotitalousvähennyksestä minkäänlaisia mainintoja.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tarvitsemme eduskuntaan lisää Vartiaisen kaltaisia kansantalouden asiantuntijoita kataistenja urpilaisten rinnalle! Blogin tekstissä esitetty huolestuminen on perusteltua ja aiheellista. Kakon talouspoliittisen linjan, säästöjen ja vyönkiristämisen, on pakko jatkua, jos haluamme selvitä. Luvut puhuvat puolestaan:

Suomen kansainvälinen kilpailukyky on romahtanut. Olemme kansainvälisessä vertailussa (itsenäisiä maita nykyisin 200) sijalla 4!!! Ja jokainenhan tietää, että ykkönen on kouluarvostelussakin se huonoin numero. Kilpailulyvyssä meitä heikompia ovat enää Sveitsi, Singapore ja Amerikan Yhdysvallat. Katastrofi on ovella! Ainoa toivomme on enää Kako, jonka talouspolitiikalla meillä on edes jonkinlaiset mahdollisuudet päästä kilpailutilastoa johtavien maiden, mm. Zimbabwe ja Somalia, tasolle.

Eurooppalaisessa kilpailussa tilanne on vielä heikompi, olemme sijalla 2!!! Meitä heikommin menee vain Sveitsillä, jolle on saatu arvostelusa puhdas ykkönen.

Vain Vartiainen ja hänen hengenheimolaisensa voivat meidät enää pelastaa!

Lähde: http://www.weforum.org/reports/global-competitiven...

Ainoa keino on leikata tuotantotyöntekijöiden palkkoja. Ne muodostavat noin 15 % vientituotteen "hyllyhinnasta". Jos nointa palkkoja laskettaisiin vaikkapa 20 % "sisäisenä devalvaationa", taloutemme pelastuisi. Vartiaisen ja muiden eliitin edustajien aiheuttamat kulut sekä pääoma- markkinointi ja infrakulut muodostavat tuosta hinnasta noin 85 %, joten sen leikkaaminen, vaikkapa puolittamalla 100 000 ylittävät vuositulot, ei tietenkään vaiuttaisi mihinkään.

SUOMI TUHOUTUU SIIVOOJIEN YLIPALKKAUKSEN TAKIA!!!!

HERÄTKÄÄ, TUOMIOPÄIVÄ TULEE!!

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

"...Ainoa keino on leikata tuotantotyöntekijöiden palkkoja. Ne muodostavat noin 15 % vientituotteen "hyllyhinnasta". Jos noita palkkoja laskettaisiin vaikkapa 20 % "sisäisenä devalvaationa", taloutemme pelastuisi..."

Sitä on ehdotettu jo. Pm A. Stubb (kok) puhui hiljattain koulutussopimuksesta, jossa yritys saa työharjoittelijan koulutettavasta, ja koulutettava maksaa työharjoittelunsa kulut opintotuesta ja opintolainasta.

---
Joskus on vaikea ymmärtää tätä yleistä johdonmukaisuuden puutetta. Esim. euron kannattajat ovat puoltaneet euroa mm. vakaalla korkotasolla, vaikka Kreikan tapaus osoittaa että rahan hinta (korkotaso) ei ole kaikille euromaille sama.

Euron puoltajat eivät myöskään näytä sisäistäneen että joustamaton valuutta vaatii sitten sisäisiä joustoja kuten palkka-, eläke-ja sosiaaliturvaleikkauksia.

Koko hela världen on sekaisin noudatettuaan friedmanilais-monetarististen talousteologien guru-uskontoa.

Ei ole muuta jännättävä kuin se, mikä kupla seuraavaksi puhkeaa ja missä Onko se valtionvelkakirjakupla, (p)osakemarkkinakupla vai mikä. Uhh!

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Jouko Heyno, nyt olet väärässä ja samoin Vatiainen. Olennaisin syy heikkoon kysyntään on ostovoiman puute. Se taas johtuu siitä että Euroopassa ja laajemminkin tasapainoa on haettu palkkojen alennuksesta. Se on syönyt ostovoimaa. Amerikassa on herätty ja suuntaa on käännetty vähimmäispalkkojen korotuksiin. Aika harvoin Euroopan on kannattanut seurata USA:n esimerkkiä, mutta nyt on sellainen tilanne, että kannattaa.

Mikko Laaksonen

Täyttä asiaa.

Kaikkien, jotka väittävät vastaan, olisi syytä opiskella taloutta ja historiaa enemmän. Kun väittää, että tietää paremmin kuin Vartiainen, on syytä ottaa oma CV ja Juhanan CV vierekkäin ja miettiä, kummalla on enemmän asiantuntijuutta tästä alueesta.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Niin, mitäpä jos aloitat sanomasi perustelusta. Edes alkeista, niin voimme keskustella.

Nythän vain hehkutat henkilöä. itse asia jäi tyystin keskustelematta. Kyvyttömyyttäsikö?

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Emme me katsele cv:tä vaan työssä osaamista. Eikä cv:n tuijottamisesta ole mainittavaa hyötyä koska taloustiede ei ole ns. eksakti tiede.

Mitä tarkemmin tihrustamme sitä työssä osaamista kansanedustajien suhteen, sen suuremmat toiveet on joskus päästä tolkun tolalle taas.

Toimituksen poiminnat